Krapula, kankkunen ja darra – tiedätkö, mistä sanat ovat peräisin?

Japanissa podetaan "kahden päivän humalaa", kun Virossa sama tila kääntyy "kissan ahdistukseksi"
Julkaistu 22.10.2012 10:21(Päivitetty 22.10.2012 10:33)

Krapula, tuttavallisemmin kutsuttuna kankkunen, on monelle suomalaiselle tuttuakin tutumpi termi. Harva kuitenkaan tietää, mistä sanat oikeasti juontavat juurensa.

Suomalainen sana krapula on tiettävästi peräisin latinakielen termistä crapula. Latinankielessä termillä on tarkoitettu krapulan lisäksi myös humalaa sekä rankkaa viininjuomista. Crapula on ollut latinassa myös hartsijäänne, jota on käytetty viinin maustamiseen.

Joidenkin lähteiden mukaan termin alkuperä on kuitenkin jo muinaiskreikan sanassa kraipale, jolla on sama merkitys kuin latinan crapulalla. Kreikan sana kara tarkoittaa päätä ja pallein tärisemistä Pää on siis tärissyt railakkaan kostean illan jälkeisenä aamuna jo muinaisessa Kreikassa.

Kankkusen alkuperä epävarma

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan sanan kankkunen alkuperä on arvoituksellinen. Teorioita kankkusen merkitykselle on monia: esimerkiksi Sakari Virkkusen Fraasisanakirjan mukaan taustalla olisi jyskyttämistä merkitsevä verbi kankuttaa.

Kotimaisten kielten keskuksessa kuitenkin uskotaan, että termillä on jotain tekemistä Stadin slangin kanssa. Heikki Paunosen Stadin slangin sanakirjassa kerrotaan kankkusen olevan peräisin kieltolain ajalta, ja siitä on ollut käytössä lyhyempikin termi kankku. Sanalla kankku puolestaan tarkoitettiin myös kannaria, eli peltistä pirtukanisteria. Kankku on siis samanlainen slaginjohdos kuin esimerkiksi punkku sanasta punaviini. Paunosen mukaan kieltolain aikaan Helsingin Hämeentiellä oli myös talo, jota nimitettiin Kankkuseksi. Talossa harrastettiin pirtun salamyyntiä.

Virossa podetaan kassiahastusta

Japanissa podetaan "kahden päivän humalaa", kun Virossa sama tila kääntyy "kissan ahdistukseksi"

Latinankielinen nimitys crapula ei kuitenkaan ole periytynyt kaikkiin kieliin. Esimerkiksi englanninkielessä railakkaan alkoholipitoisen illan jälkeinen tila tunnetaan nimellä hangover. Tämä sana on tutkijoiden mukaan peräisin 1900-luvun taittesta. Sanalla tarkoitetaan liiallisen alkoholin juomisen aiheuttamaa jälkitilaa: jotain on ikään kuin jäänyt "roikkumaan" edellisestä illasta.

Kotimaisten kielten keskuksen mukaan kaamea kankkunen tunnetaan Virossa nimellä kassiahastus, eli suoraan suomennettuna kissan ahdistus. Tämä hauska sana on lainattu saksankielestä. Saksassa kater tarkoittaa krapulaa, mutta samalla myös kollikissaa. Virossa käytettiinkin alun perin sanaa kaater kuvaamaan krapulaa, joka myöhemmin kääntyi väärin kissaksi. Sanaa täsmennettiinkin lisäämällä sen perään olotilaa kuvaavampi termi "ahdistus".

Ruotsissa krapula tunnetaan muun muassa nimillä bakrus (jälkihumala) sekä baksmälla (jälkiläimäys, takapotku). Suomenruotsalaiset kutsuvat krapulaa tuttavallisesti nimellä krabbis. Suomalaisille tuttu slangisana darra tulee sen sijaan ruotsin verbistä darra, eli suomennettuna vapista. Kyseessä ei siis ole väännös krapulaa kuvaavasta ruotsalaisesta termistä dagen efter.

Muita esimerkkejä:

Japani: Futsukayoi ("kahden päivän humala")
Ranska: Gueule de bois ("puun maku suussa")
Tanska: Tømmermænd ("puun maku suussa")
Puola: Kac
Italia: Malessere (levottomuus, huonovointisuus)
Unkari: Másnaposság
Espanja: Resaca (jälkimaininki)
Ecuador: Chucaqui
Keski-Amerikka: Goma

Lue myös: Onko tässä kaikkien aikojen epäonnistunein nimi viinille?

Lähteet: Kotimaisten kielten keskus, Helsingin kaupunginkirjasto,

(MTV3)

Tuoreimmat aiheesta

Lifestyle