Kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten ehdokkaat ovat eniten kristillisten perinteiden vaalimisen kannalla.
Valtaosa kaikista kuntavaaliehdokkaista kannattaa kristillisten perinteiden ylläpitämistä koulujen juhlissa, selviää MTV:n kuntavaalikoneesta.
Noin kaksi kolmasosaa 64 prosenttia on väitteestä täysin tai jokseenkin samaa mieltä.
MTV:n kuntavaalikoneeseen on vastannut yli yhdeksän tuhatta ehdokasta, eli noin kolmasosa kaikista kuntavaaliehdokkaista.
Uskonnon rooli kouluissa puhuttaa
Eniten kristillisten perinteiden vaalimista kannattavat eduskuntapuolueista kristillisdemokraattien ehdokkaat, joista 99 prosenttia on väitteestä jokseenkin tai täysin samaa mieltä.
Seuraavaksi eniten väitteestä ovat samaa mieltä perussuomalaisten (89 %), keskustan (82 %), kokoomuksen (77 %), Liike Nytin (59 %), RKP:n (63 %) ja SDP:n (55 %) ehdokkaat.
Vain vihreiden (23 %) ja vasemmistoliiton (19 %) ehdokkaista alle puolet on väitteestä vähintään jokseenkin samaa mieltä.
Suurin osa puheenjohtajista kannattaa
Koulujen uskonnolliset tilaisuudet ovat puhuttaneet julkisuudessa.
Joissakin tapauksissa koulu on joutunut maksamaan oppilaalle korvauksia uskonnolle altistumisesta.
Viime syksynä uusimaalainen peruskoulu perui barokkikonsertin uskonnollisten viitteiden vuoksi.
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajista Petteri Orpo (kok.), Riikka Purra (ps.) ja Sari Essayah (kd.) ovat täysin samaa mieltä, ja Antti Lindtman (sd.) jokseenkin samaa mieltä väitteestä.
– Koulujen pitää kunnioittaa kaikkien ihmisten vakaumusta, Lindtman perustelee vaalikonevastauksessaan.
Orpon mukaan kristilliset perinteet ovat osa suomalaista kulttuuria, ja niiden tunteminen on osa sivistystä.
– Kouluissa pitää voida laulaa Suvivirttä sekä oppia eurooppalaista kulttuuria. Kouluissa ei kuitenkaan pidä joutua osallistumaan oman uskonnollisen vakaumuksensa vastaiseen toimintaan.
Essayahin mukaan kristilliset juhlat ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä, jonka välittäminen nuorille sukupolville on tärkeää.
Purra ei perustellut vastaustaan.
Sofia Virta (vihr.) on jokseenkin eri mieltä väitteestä. Virran mielestä koulujen tehtävä ei ole ylläpitää uskonnollisia perinteitä, vaan taata tutkittuun tietoon pohjaava kasvuympäristö.
– En kuitenkaan ajattele, että suomalaisessa koulujärjestelmässä olevia esimerkiksi joulu- tai kevätjuhlaperinteitä tarvitsisi riisua kristillisistä perinteistä, mutta on tärkeää jatkossakin varmistaa, että on tarjolla mielekästä vaihtoehtoista ohjelmaa lapsille, jotka harjoittavat muita uskontoja, tai ei mitään uskoa, Virta perustelee vaalikonevastauksessaan.
Minja Koskela (vas.) on väitteestä täysin eri mieltä. Koskelan mielestä kouluissa ei ole syytä ylläpitää minkään uskontokunnan perinteitä.
– Tietyt laulut ovat opetushallituksen taannoisten linjausten mukaan osa suomalaista kulttuuriperintöä, joten niidenkin laulaminen on perusteltu muulla kuin kristillisyydellä. Koulussa opetuksen tulee olla tunnustuksetonta ja näin tulee olla myös jatkossa.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen ja Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimo eivät vastanneet vaalikoneeseen.
Uskonnollisten tilaisuuksien on oltava vapaaehtoisia
Opetushallituksen mukaan esimerkiksi yksittäisen virren, kuten Suvivirren laulaminen ei vielä tee tilaisuudesta uskonnollista. Koulut saavat yhä järjestää uskonnollisiakin tilaisuuksia, kuten joulukirkkoja, mutta niiden pitää olla kaikille oppilaille vapaaehtoisia.
Koulujen uskonnollisia tilaisuuksia on puitu perustuslakivaliokunnassa asti. Perustuslakivaliokunnan mukaan koulujen juhlissa saa olla uskontoon "viittaavia elementtejä", koska ne ovat osa suomalaista kulttuuria.
Kunta- ja aluevaalit järjestetään 13. huhtikuuta. Ennakkoäänestys alkaa 2. huhtikuuta.
Juttua muokattu 22.3. klo 23.05: Jutussa oli aiemmin grafiikka, jossa oli esitetty ehdokkaiden vastausjakaumat eduskuntapuolueittain. Grafiikassa ei ollut mukana keskustan ehdokkaiden vastausjakaumaa. Grafiikka on korvattu leipätekstillä, jossa kuvataan puolueiden ehdokkaiden vastausjakaumat.