KRP kokoaa pienistä paloista tietoa al-Holista palanneista suomalaisista – "Vaikeutena on se, etteivät ihmiset ole käyttäneet omia nimiään"

Jos rikoksen todetaan tapahtuneen ulkomailla, tekee syyttäjä päätöksen tutkinnan aloittamisesta. Terrorismirikosten kohdalla päätöksen esitutkinnan aloittamisesta tekee valtakunnansyyttäjäntoimisto.

Tähän mennessä al-Holista on palannut Suomeen seitsemän naista lapsineen. Alueella on vielä muutama äiti ja kymmenkunta lasta.

Tietojen hankkiminen alueelta vaikeaa

Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Mika Ihaksinen ei kommentoi selvityksen sisältöä, eikä sitä, ovatko Suomeen palanneet naiset olleet yhteistyöhaluisia.

Ihaksinen kuvailee selvitystyötä monin tavoin haastavaksi. Isisin hallitsemilla alueilla ei ollut minkäänlaista toimivaa hallintoa, jolta tietoja voisi pyytää. Kalifaatista ei myöskään saatu tietoja tiedustelupalveluilta tai armeijalta.

– Tietojen keruu perustuu silloin näiden henkilöiden omiin kertomuksiin. Ja kun heitä kuullaan epäillyn asemassa, he voivat itse arvioida mitä haluavat kertoa ajastaan siellä ja sen tapahtumista, sanoo Ihaksinen.

– Paljon riippuu myös henkilön asemasta ISISin sisällä. Jotkut ulkomaalaiset ovat olleet näkyvässä asemassa, jolloin heistä on olemassa julkista tietoa. Mutta muista ei ole välttämättä mitään tietoja.

Ihaksinen uskoo tietoa alkavan kertyä enemmän siinä vaiheessa, kun kurdien hallinnoimalta al-Holin leiriltä alkaa purkautua enemmän ihmisiä takaisin kotimaihinsa, ja heidän tekemisiään aletaan tutkia. On kuitenkin vielä mahdotonta arvioida, puhuvatko muut juuri suomalaisiin liittyvistä asioista. Monet maat ovat tosin olleet haluttomia ottamaan vastaan Syyriasta palaavia aikuisia. Suomen linjana on ensisijaisesti tuoda alueella olevat lapset kotimaahan.

KRP on tehnyt yhteistyötä YK:n alaisen Unitad-järjestön kanssa, joka on kerännyt kurdien haltuunsa saamia puhelimia ja tietokoneita alueelta. Materiaalista on pyritty löytämään kuulustelukertomuksia esimerkiksi vainottuun jesidivähemmistöön kuuluvilta henkilöltä. Tietomassa on suuri.

– Vaikeutena on myös se, että ihmiset eivät ole käyttäneet omia nimiään. Miehet ovat ottaneet tällaisen taistelijanimen, siellä ei ole ollut yhtään ”Pekkaa” tai ”Mattia”. Myöskään naiset eivät ole esiintyneet nimellään, mutta nimessä on saatettu viitata henkilön kansallisuuteen tai lähtömaahan, kertoo Ihaksinen.

Terrorismin määritelmä vaihtelee

Vaikka Isisin hallitsemilla alueilla ei ollut ainakaan länsimaisessa mielessä mitään toimivaa hallintoa, on järjestön jäljiltä löytynyt listoja taistelijoista ja heille maksetuista palkkioista.

Monessa maassa lainsäädäntö on tiukempi terrorismirikosten suhteen ja se antaa poliisille enemmän keinoja rikosten selvittämiseen.

– Joissakin maissa rikoksen tunnusmerkiksi riittää, että ihminen oleskelee terroristijärjestön hallitsemalla alueella ja hyväksyy sen olotilan. Jo se tekee henkilöstä terroristijärjestön jäsenen, Ihaksinen kertoo.

Linja terrorismin rahoittamisen suhteen vaihtelee myös. KRP:n tänä keväänä julkistamassa selvityksessä tarkasteltiin terrorismin rahoittamiseen liittyviä tuomioita Euroopassa vuodesta 2015 lähtien. Eniten tuomioita annettiin Ranskassa (20), Belgiassa (16) ja Hollannissa (14). Tuomioista langettavia on ollut 92 prosenttia. Lähes kaikissa tapauksissa kyse oli jihadistisen terrorismin rahoittamisesta.

Suomessa oikeuteen on edennyt toistaiseksi vain yksi juttu, jossa henkilön syytettiin rahoittaneen al-Shabaab-terroristijärjestöä. Käräjäoikeus totesi hänet syylliseksi, mutta hovioikeus hylkäsi syytteen.

Oikeuden mielestä ei pystytty todistamaan, että raha olisi mennyt jotakin tiettyä terrori-iskua varten. Lakia on muutettu hieman, ja nykyään riittää, että voidaan todistaa merkittävän rahallisen tuen menneen terroristijärjestölle.

Ruotsin yleisradioyhtiö SVT uutisoi tällä viikolla, että kaksi Ruotsiin palannutta "Isis-naista" on pidätetty. Toista heistä epäillään sotarikoksista, kansanmurhasta ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Viranomaiset eivät ole kommentoineet tutkintaa.