Keskusrikospoliisin mukaan laki todistajansuojeluohjelmasta on osoittanut tarpeellisuutensa Suomessa. Laki tuli voimaan viime keväänä.
– Todistajansuojeluohjelmalla ja sillä, että ihmiset uskaltavat todistaa ja pystytään suojelemaan todistajiksi ryhtyviä, on suuri yhteiskunnallinen merkitys, sanoo KRP:n tiedusteluosaston päällikkö Sanna Palo MTV Uutisille.
Todistajansuojelu nousi otsikoihin tällä viikolla, kun Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion oikeudenkäynnissä todistanut prostituoitu "Saara" kertoi Iltalehden haastattelussa pelkäävänsä henkensä puolesta ja olevansa todistajansuojeluohjelmassa.
KRP ei ota kantaa yksittäistapauksiin – todistajansuojeluohjelmat ovat salaisista salaisinta tietoa. Palo kuitenkin tähdentää yleisellä tasolla, että ohjelma vaatii suojeltavalta kovaa sitoutumista ohjelman periaatteisiin.
– Jos sitoutuminen puuttuu, suojelu ei ole mahdollista, Palo sanoo.
Todistajansuojeluohjelmassa on kyse suojeltavan henkeä ja terveyttä uhkaavan vaaran torjumisesta. Käytännössä se tarkoittaa yleensä uutta asuinpaikkaa, peitehenkilöllisyyttä ja muita suojelutoimia.
Todistajia julmien kohtaloiden uhreina
KRP:n mukaan tarve todistajien suojelulle on ollut olemassa pitkään. Kokemukset takavuosilta ovat olleet ikäviä.
– Todistajia on joutunut julmien kohtaloiden uhreiksi. On ollut hyvin raakaa väkivaltarikollisuutta niitä henkilöitä kohtaan, jotka ovat tienneet liikaa jengien tekemistä rikoksista. Jopa hengestään on saattanut päästä ihminen, joka tietää liian paljon, Palo kertoo.
Palon mukaan nämä tapaukset eivät ole näkyneet uutisotsikoissa, mutta ne ovat liittyneet vakaviin rikosasioihin ja niissä todistamiseen.
Todistajien uhkaaminen ja todistajansuojeluohjelman tarve liittyy tyypillisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja jengeistä irrottautumiseen. Kyse on yleensä niin sanotuista kruununtodistajista eli henkilöistä, jotka todistavat rikostovereitaan vastaan.
Ohjelmaan hyväksytty noin 5-10 ihmistä
Keskusrikospoliisi ei turvallisuussyistä ole kertonut tarkasti todistajansuojeluohjelmaan otettujen määrää.
Palo sanoo nyt MTV Uutisille, että Suomessa on uuden lain aikana hyväksytty ohjelmaan 5-10 ihmistä.
– Niissä suuruusluokissa liikutaan. Ei ole mitään kymmeniä. Esityksiä ohjelmaan ottamisesta tulee ja niitä arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
– Yksikin yksittäinen todistaja, jonka henki ja terveys pystytään suojelemaan, on iso saavutus, Palo toteaa.
Pisimmälle vietynä suojelu tarkoittaa sitä, että ihmiselle luodaan peitehenkilöllisyys ja uusi elämä, yleensä kokonaan uudessa maassa. Vanhat siteet ystäviin on katkaistava. Suojelu voi kestää vuosista läpi loppuelämän. Todistajansuojeluohjelmaan ottamisesta päättää KRP.
– Henkilö toki itse puhuu pelosta mitä kokee, mutta poliisi arvioi objektiivisesti kriteerit: henkilön soveltuneisuuden, sitoutumisen ja uhkan todellisuuden. Vain äärimmäisissä tapauksissa mennään täysimittaiseen todistajansuojeluun, jonka avulla voi aloittaa uuden elämän, Palo sanoo,
Suojeltava henkilö saa tarvittaessa myös tukea elämisen ja asumisen kustannuksiin uudella paikkakunnalla. Todistajansuojeluohjelmiin on käytössä yhteensä satoja tuhansia euroja.
– Kenenkään ei ole mahdollista rikastua tällä, mutta sellaiseen yksinkertaiseen, tavalliseen elämään voi päästä.
Krp ei kerro, onko Suomessa kokonainen perhe otettu suojeluun.
Myös läheiset voidaan ottaa suojeluun
Aina ei riitä, että vain yksi suojellaan. Joskus koko perhe on tahtomattaankin joutunut näkemään tai kokemaan liikaa, ja silloin suojelun tarve voi olla laajempi.
– Joskus suojeltavan henkilön läheiset täytyy ottaa mukaan suojeluohjelmaan, Palo sanoo.
Palo ei kuitenkaan kerro, onko Suomessa todistajansuojeluohjelmaan jo otettu kokonainen perhe.
Osa MTV Uutisten haastattelemista poliiseista haluaisi edelleen lisää resursseja - henkilöitä ja rahaa – todistajansuojeluohjelmien käytännön toteuttamiseen.
– Ollaan yhä lapsenkengissä. Vaikka laki on voimassa, kaikki ei vielä ole mahdollista, sanoo nimettömänä pysyttelevä kokenut poliisimies.
Kun henkilö on hyväksytty todistajansuojeluohjelmaan, vastuu on KRP:llä. KRP:ssä on oma todistajansuojeluyksikkönsä.
Palon mukaan tähänastiset kokemukset ovat olleet hyviä.
– Niille henkilöille, jotka meillä ovat suojelussa, ei tietojemme mukaan ole sattunut mitään ikävää.