Jengirikolliset hakeutuneet poliisien kanssa seksisuhteisiin Ruotsissa – luottamuksellisia tietoja vuodettu

Vuonna 2021 poliiseja partioi länsiruotsalaisen kylpylähotellin huoneen ulkopuolella. He kirjoittavat raporttiinsa kuulevansa seinän läpi yhdynnän ääniä sekä puhetta väkivallasta ja aseista.

Hetken päästä huoneesta tulee ulos rikollinen, vakavasta rahanpesusta syytetty mies. Muutaman minuutin päästä hotellihuoneesta poistuu nainen. Hän on poliisien kollega, vakaviin rikoksiin erikoistuneen ryhmän päällikkö, kokenut ja taitava työssään.

Osoittautuu, että nainen on tehnyt poliisin tietojärjestelmässä hakuja rikollisesta ja tämän sukulaisista. Hänen epäillään vuotaneen miehelle salattuja tietoja.

Tapauksesta kertoi huhtikuun lopussa ruotsalaislehti Dagens Nyheter. Kolmenjutunsarjassaan lehti kertoi, millä tavoilla ja kuinka laajasti järjestäytynyt rikollisuus on ujuttautunut Ruotsissa poliisin tietojen äärelle.

Lehti kertoi, kuinka jengirikolliset ovat hakeutuneet seksi- ja seurustelusuhteisiin poliisien ja poliisiopiskelijoiden kanssa, ja saaneet heitä paljastamaan salattua tietoa. Rikolliset ovat painostaneet myös esimerkiksi poliisissa työskenteleviä sukulaisiaan.

Lue myös: MTV:n lähteet: Ruotsalaisesta Foxtrot-rikollisverkostosta irtaantuneen ryhmän ja Bandidos MC:n välit kireät Suomessa

Klassinen strategiaLue myös: 

Ei ole sinänsä uutta tietoa, että rikolliset ovat onnistuneet soluttautumaan viranomaisten sisälle Ruotsissa, tai että poliisin sisältä vuodetaan tietoa rikollisille, sanoo sosiologian professori Micael Björk Göteborgin yliopistosta. 

Hän on syventynyt tutkimustyössään muun muassa poliisityön organisointiin sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

– Se, että yritetään värvätä poliiseja ja istuttaa ihmisiä rikolliselta puolelta lainvalvontaviranomaisen sisälle, on klassinen järjestäytyneen rikollisuuden strategia, Björk sanoo STT:lle.

DN:n uutisissa huomionarvoista on Björkin mukaan se, kuinka laajaa ja vakavaa toiminta vaikuttaa olleen.

– Rikolliset vaikuttavat saaneen puolelleen tärkeitä henkilöitä, kuten kuulustelijoita, Björk sanoo.

Epäillyistä vuodoista on lehden mukaan tehty vuodesta 2018 lähtien 514 ilmoitusta. Ainakin 30 poliisin työntekijää on luokiteltu turvallisuusriskeiksi, ja heidät on erotettu tai he ovat eronneet itse.

Neljässätoista tapauksessa on vahvaa näyttöä siitä, että poliisin työntekijät ovat paljastaneet salattuja tietoja järjestäytyneelle rikollisuudelle, DN kertoo.

Rikollisia on kiinnostanut muun muassa se, mitä tietoja poliisilla on heistä itsestään, heidän kumppaneistaan ja heidän vihollisistaan. Tietoa vuotaneet poliisit ovat DN:n mukaan esimerkiksi varoittaneet rikollisia tulevista ratsioista ja paljastaneet tietoa poliisin työmenetelmistä.

Lehden mukaan jotkut vuodot osuvat ajallisesti yhteen vähintään neljän sellaisen kostohyökkäyksen kanssa, joissa ihmisiä on loukkaantunut tai tapettu.

DN:n selvitys perustuu julkisiin asiakirjoihin sekä keskusteluihin kymmenien lähteiden kanssa.

Lue myös: Kansainvälinen liiga toi Suomeen kokaiinia pienlentokoneella – takavarikkoon iso määrä huumeita ja rahaa

Kylvää epäilystä

Oikeusministeri Gunnar Strömmerkutsui DN:n uutisoimia tietoja "erittäin vakaviksi".

– Arkaluonteisten tietojen vuotaminen rikollisille on rikollista ja sillä voi olla erittäin haitallisia seurauksia poliisitoiminnalle. Pitkällä aikavälillä se uhkaa heikentää luottamusta oikeuslaitokseen ja vahingoittaa demokratiaa, Strömmer sanoi.

Björk puolestaan uskoo, että suurimmat vaikutukset nähdään poliisiorganisaation sisällä.

– Heidän työhönsä kuuluu toimia epäluuloisesti. Riskinä on, että se yhä suuremmassa määrin suuntautuu omiin kollegoihin. Voinko luottaa häneen? Mistä hän on saanut rahat uuteen autoonsa? Mistä tuo on saanut rahat uuteen asuntoonsa?

DN:n jutussa eräs poliisi kertoo, että häntä hirvittää ajatella, kuinka suurta vahinkoa tietovuotajaksi epäilty kollega on ehtinyt saada aikaan.

– Ihmisiä on saatettu ampua kuoliaaksi tämän takia.

Miestä mietityttää myös kaikki se tieto, jota työkavereiden kesken on luottamuksella jaettu. Hän itse on puhunut töissä pienistä lapsistaan.

– Ketkä vakavat rikolliset, joita vastaan toimin, tietävät siitä nyt, mies pohtii.

Björk arvioi, että on olemassa riski, että epäluuloisuus kollegojen välillä myös tukahduttaa sellaista tiedonvaihtoa, joka olisi tärkeää rikollisuuden torjunnassa. Epäluuloisuus voi Björkin mukaan myös saada poliiseja välttämään työskentelyä tietyissä ympäristöissä, jos on epäilyksiä, että organisaatioon on siellä soluttauduttu.

Lue myös: Ruotsin turvallisuuspoliisi epäilee Isis-kytköksiä – neljää vaaditaan vangittavaksi

Poliisi kasvaa nopeasti

Siitä, mikä saa poliisin tekemään yhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa, tiedetään Björkin mielestä liian vähän.

Björkin mukaan ainakaan Ruotsissa ei ole tehty laajaa tutkimusta rikollisten soluttautumisesta viranomaisiin – mikä sen mahdollistaa ja mikä saa ihmiset auttamaan rikollisia.

Professori nostaa kuitenkin esiin yhden tekijän, joka on saattanut avata rikollisille mahdollisuuksia vaikuttaa poliisiin. Ruotsin poliisi on nimittäin kasvanut viime vuosina kovaa tahtia.

– Poliisin laajentamiseen on panostettu paljon. Koskaan ei ole koulutettu yhtä paljon poliiseja kuin nyt. Uusia ihmisiä tulee paljon, ja poliisin sisällä on paljon rotaatiota, Björk sanoo.

Poliisi ei toki ole ainoa viranomainen, joka rikollisia kiinnostaa. Ruotsin yleisradioyhtiö SVT uutisoi helmikuussa, että epäilyt rikollisten soluttautumisesta vankeinhoitojärjestelmään ovat lisääntyneet. Epäilyissä on ollut kyse esimerkiksi työntekijöiden vangeille välittämistä tiedoista, ja työntekijöiden ja vankien välisistä rakkaussuhteista.

Paljon huomiota sai myös esimerkiksi tapaus, jossa Attundan käräjäoikeuden työntekijä tuomittiin tietojen vuotamisesta jengirikolliselle.

Sisäinen valvonta kiristynee

Björk uskoo, että uutisointi rikollisten avuksi värvätyistä poliiseista johtaa siihen, että poliisin sisäistä valvontaa kiristetään. Se tarkoittaa esimerkiksi turvallisuusluokituksiin, taustatarkistuksiin, sivutoimiin ja sosiaalisen median käyttäytymiseen liittyviä asioita. Hän uskoo, että myös poliisikoulutuksessa nähdään jonkinlaisia tiukennuksia.

– Veikkaan, että se vaikuttaa uusien poliisiopiskelijoiden valintaan ja tarkistuksiin, sekä sisäänpääsyprosessissa että koulutuksen aikana.

Björkin mukaan ei ole helppo kysymys, kuinka paljon poliisin tulisi työnantajana tietää työntekijöistään.

– Tätä epäluuloisuutta ei saa viedä liian pitkälle, koska silloin siitä tulee mielestäni haitallista organisaatiolle. Ihmiset eivät ole aloitteellisia, ja poliisityössä tarvittava lojaalius on vaarassa hajota.

Tietovuotoihin on pyritty puuttumaan ainakin lainsäädännön tasolla. Viime vuonna korotettiin salassapitovelvollisuuden rikkomisen enimmäisrangaistusta ja lakiin tuli uusi rikosnimike, vakava salassapitovelvollisuuden rikkominen.

Oikeusministeriöstä kerrottiin poliisien ammattiliiton lehdelle, että rangaistusten kiristämisen taustalla on ennen kaikkea vakavan järjestäytyneen rikollisuuden kehittyminen ja valtion viranomaisia koskeva soluttautumisriski. Oikeusministeriön poliittisen asiantuntijan mukaan lakia voisi mahdollisesti soveltaa esimerkiksi silloin, jos poliisissa on rikollisverkostolle tietoja vuotava myyrä.

Lue myös: Suomen alamaailma on yhä vahvemmin ulkomaalaisten johdossa – näin rikollisverkostot toimivat nyt

Epäillystä tietovuotajasta tietojen valvojaksi

Luvattomien hakujen tekemisestä poliisin tietojärjestelmässä jää jälki. Tietojen vuotamista sen sijaan voi olla vaikeampi todistaa. Osassa DN:n esittelemistä tietovuotoepäilyissä tuomio onkin tullut vain tietoturvaloukkauksesta. Rangaistukseksi on tullut esimerkiksi sakkoja.

Seksisuhteesta jengirikollisen kanssa kiinni jäänyt naispoliisi menetti turvaluokituksensa ja työpaikkansa. Oikeudessa ei kuitenkaan pystytty todistamaan naisen vuotaneen tietoja eteenpäin, joten hän sai tuomion vain tietoturvaloukkauksesta.

DN:n mukaan nainen työskentelee nykyisin päällikkönä julkisrahoitteisella työnantajalla. Yksi hänen työtehtävistään on valvoa, ettei henkilökunta tee luvattomia hakuja arkaluontoisiin rekistereihin.