Helsingin käräjäoikeus arvioi jo oikeudenkäynnin alkumetreillä, onko keskusrikospoliisin virasta pidätetyn päällikön Robin Lardotin syyttämiselle oikeudellisia perusteita. Myös Helsingin poliisin hyllytetyn päällikön Lasse Aapion puolustus vihjaisi samantyyppisen vaatimuksen jättämisestä.
Virkarikosoikeudenkäynti koskee Helsingin poliisin tietolähdetoiminnan järjestämistä ja valvontaa. Syyttäjän mukaan Jari Aarnion johtama huumepoliisi tyhjensi viime vuosikymmenen lopulla tietolähteet rekisteristä, minkä jälkeen rekisteriin ei kirjattu vuosiin lähteitä.
Syyttäjällä ja puolustuksella on eri ajatus jutun ytimestä. Syyttäjän mukaan oikeudenkäynnissä on kyse valvonnan tietoisen laiminlyönnin näyttämisestä. Puolustusten mukaan taas koko sääntely on ollut niin sekavaa ja puutteellista, ettei laillisuutta voi edes arvioida.
Oikeus pyrkii arvioimaan mahdollisimman pikaisesti Lardotin tapauksessa, onko oikeudenkäynnille perusteita. Lardotin käsityksen mukaan hän on päätynyt "laillisuusvalvonnan uinahduksen" vuoksi tilanteeseen, jossa häntä syytetään asiasta vailla minkäänlaista vastuuta siitä. Lardot katsoo, että laillisuusvalvontaa muistuttava puuttuminen alaisiin ei olisi ollut mahdollista.
Syyttäjän mukaan Lardot on ollut ilmiselvässä esimiesasemassa muun muassa Helsingin poliisin entiseen komentajaan Jukka Riikoseen, minkä vuoksi Lardotilla oli velvollisuus puuttua laiminlyönteihin.
– Hän on esimerkiksi esitutkinnassa sanonut, että on puuttunut 500 poliisin tekemisiin, syyttäjä Harri Tiesmaa kummasteli Lardotin ajattelua oikeussalissa.
Lardotin syyte ajoittuu vuosille 2010–2013, jolloin hän toimi Poliisihallituksessa poliisijohtajana ja rikostorjuntayksikön päällikkönä.
Suojaa sääntöviidakosta
Myös Lasse Aapion puolustus antoi kuulijoille täyslaidallisen juridiikkaa. Aapion puolustuksen mukaan sääntely tietolähdetoiminnan rekisteröinnistä oli niin puutteellista, ettei tiettyä tapaa järjestää sitä edes ollut. Aapio on syytteessä ajalta, jolloin hän toimi Helsingin poliisin apulaispäällikkönä.
– Tässä asiassa ei ole ollut sellaista säännöstä, joka olisi velvoittanut Aapion järjestämään tietolähdetoimintaa. Eikä ole ollut säännöstä, joka olisi määrännyt tietolähdetoiminnan järjestettäväksi tietyllä tavalla.
Puolustuksen mukaan poliisin henkilötietojen käsittelyä koskeva laki ei edes olisi sallinut paikallisia rekistereitä aikana, jolloin Aapio oli apulaispäällikkönä.
– Vuoden 2005 jälkeen ei minun käsittääkseni ole tällaisia paikallisia rekistereitä saanut olla olemassakaan, puolustus sanoi.
Myös Helsingin poliisin päällikön puolustus vaatinee syytteiden hylkäämistä.
"Riikonen ei piilotellut tilannetta"
Riikosen puolustus vetosi puolustuksessaan muiden syytettyjen tavoin sekavaan sääntelyyn. Lainsäädäntö ei puolustuksen mukaan ollut millään muotoa tarkkarajaista.
Lisäksi sääntelystä puuttuivat Riikosen puolustuksen mukaan esimerkiksi ohjeet sille varalle, että tietolähde olisi paljastunut.
Riikonen on aiemmin kieltänyt, että hänellä olisi ollut tietolähderekisteristä niin yksityiskohtaista tietoa, että olisi pystynyt reagoimaan. Asiaesittelyssä puolustuksen mukaan ainakin jotain tietoa oli liikkunut.
– Mutta se ei ole sillä tavalla ollut merkittävää, että siihen olisi reagoitu, puolustus sanoi.
Puolustus myös kiisti, että Riikonen olisi tahallaan piilotellut Helsingin tilannetta.