"Kuinka kalliiksi yhden hengen pelastaminen tulee?" Suomalaisprofessori kauhistelee koronatorjunnan kuluja yhteiskunnalle ja näkee pääsyyn sille, miksi virus räjähti pandemiaksi

Kiinan viranomaiset vahvistivat päivälleen vuosi sitten uudenvuodenaattona, että ihmisiä on sairastunut keuhkokuumeeseen tuntemattoman viruksen vuoksi. Tuolloin kansainvälinen uutistoimisto Reuters kertoi, että Kiinan terveysviranomaiset sanoivat tutkivansa 27 virustulehdustapausta Wuhanin keskustassa. Tapaukset tulivat ilmi huhuina sosiaalisessa mediassa, jossa tapausten vihjattiin liittyvän vakavaan ja akuuttiin hengitystieoireyhtymään, SARS-virukseen.

Tuntemattomaan virukseen liittyvään uutisointiin herättiin Suomessa tammikuun puolella. MTV Uutiset Live kertoi tuolloin viruksesta näin:

"Kiinassa yksi ihminen on kuollut hengitystiesairauteen, jonka aiheuttajaksi epäillään uutta SARS-virusta muistuttavaa virusta. Kiinan viranomaiset kertoivat tänään, että yli 40 ihmisellä on uuden viruksen aiheuttamia keuhkokuumeen kaltaisia oireita."

Ensimmäisen MTV Uutiset Live -lähetyksen aikaan Kiinan Wuhanissa oli kuollut koronaviruksen aiheuttamiseen oireisiin ensimmäinen ihminen. Koronavirus levisi vuoden 2020 keväällä globaaliksi pandemiaksi. Maaliskuussa myös Suomessa aloitettiin mittavat eristystoimet.

Lue myös: "Yksi ihminen kuollut hengitystiesairauteen Kiinassa" – katso video: Näin MTV uutisoi koronaviruksesta ensimmäistä kertaa

Oireettomat levittävät tautia

Tapani Hovin mukaan on ollut jo pitkään tiedossa, että erilaiset koronavirukset aiheuttavat yleisiä ja lieviä ylähengitystieinfektioita varsinkin lapsille. Koronavirukset aiheuttavat myös joillekin tuotanto- ja lemmikkieläimille vakavia tauteja, kuten minkeille. 

Globaaliksi pandemiaksi levinnyt koronavirus kuitenkin yllätti maailma. Hovi sanoo, että alkutietojen perusteella hengitysteiden infektiotauti kuulosti SARS-tautia lievemmältä versiolta.

– Niinpä ajateltiin yleisesti – itsekin ajattelin – että kyllä Kiina naapurimaineen saa taudin pysähtymään samoilla hygienia- ja eristystoimenpiteillä, joilla SARS saatiin kuriin vuosituhannen alussa. Näin ei käynyt. Yksi selitys tälle oli oireettomien tartunnankantajien suuri osuus. Virus levisi väestössä salaa, Hovi kirjoittaa.

Hovin mukaan virustaudin lieväoireisuus tai oireettomuus on kuitenkin suhteellisen yleistä. Esimerkiksi poliovirusinfektio aiheuttaa Hovin mukaan vakavan taudin vain noin yhdelle prosentille tartunnan saaneista, mutta myös loput levittävät tautia.

– COVID-19 on toki hengenvaarallinen erityisesti ikääntyneille, muttei lopulta erityisen poikkeuksellinen virustauti, Hovi toteaa.

Tavanomainen, mutta erilainen virus

Hovin mukaan myös koronaviruspartikkelin rakenne on melko tavanomainen. Lisäksi COVID-19-taudissa ja sen aiheuttajassa sars-CoV-2:ssa oli paljon ominaisuuksia, jotka eivät Hovin mukaan lopulta olleet yllättäviä, vaan jo aiemmin tiedossa olleita.

Itse koronaviruspartikkelin rakenteesta poikkeuksen tekevät peruspallukasta ulospäin joka suuntaan sojottavat S-proteiinit. Koronaviruksen perimässä eli geeneissä tapahtuu siis mutaatio, jonka seurauksena viruksen pinnalle tuotetaan hieman erilaisia pintaproteiineja, eli niin sanottuja ”piikkejä”, jotka tarttuvat ihmisen hengitysteihin.

Suuret kustannukset

Hovi hämmästelee kirjoituksessaan koronaviruksen vastaisen taistelun hintalappua yhteiskunnalle. Hän kysyy, mitä muuta merkittävää terveysuhkaa on torjuttu vastaavilla panoksilla.

– Onkohan kukaan laskenut, kuinka kalliiksi yhden riskiryhmäläisen hengen pelastaminen COVID-19-taudin osalta tulee tällä tavalla (kysyy riskiryhmäläinen)? Onko herkkien testien määrällinen maksimoiminen järkevin tavoite? Olisiko mahdollista löytää valikoivampi kohdennus herkimmille testeille ja tyytyä muuten löytämään pahimmat erittäjät vähemmän herkillä testeillä? Hovi kysyy.