Siirrännäiselinten luovuttajista on jatkuva pula. Varallisuus tai asema eivät kuitenkaan nopeuta uuden elimen saantia.
− Se on hirveä paikka aina kun ihminen menehtyy. Jos siirtoon pääsemistä verrataan kansainvälisellä tasolla, Suomessa tilanne on kohtalainen. Pohjoismaalaisittain olemme olleet muutaman vuoden ajan skandinaavisia naapureita huonompia, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat - SYKE ry:n toiminnanjohtaja Ilkka Vass sanoo.
Itsekin sydämensiirron läpikäynyt Vass on kuitenkin toiveikkaalla kannalla 1. elokuuta voimaan astuneen elinluovutuslain suhteen. Lakimuutoksen mukaan tästä eteenpäin on aina pyrittävä selvittämään vainajan elinaikainen mielipide elinten irrottamisesta.
Vass muistuttaa, ettei uusi laki sinällään yksin ratkaise pulaa luovutuselimistä. Samaan aikaan astuivat voimaan myös sairasvakuutus- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muutokset, joiden mukaan elävälle luovuttajalle ei aiheudu kustannuksia elinluovutuksesta.
Tämä koskee käytännössä vain munuaistensiirtoja.
− Sosiaali- ja terveysministeriö antoi elokuun alussa sairaalalaitokselle ohjeet siihen, miten potentiaalisten luovuttajien tunnistamista voisi kohentaa, Vass selventää.
Rahalla jonon ohi?
Kuva/Colourbox.com
Elinsiirto on prosessi, jossa vaikuttaa monta tekijää. Lähtökohtainen kriteeri on veriryhmien yhteensopivuus. Itse siirteiden tulee olla riittävän hyvässä kunnossa, kuten myös leikattavan potilaan yleiskunnoltaan. Luovuttajan ja saajan koon pitää sydän- ja keuhkosiirroissa täsmätä.
− Leikkaukseen pääsee ensimmäisenä se potilas, jolle löytyy sopiva siirre. Mikäli sopivia ehdokkaita on useampi, kiireellisyysarviointi ratkaisee, Vass valottaa prosessia.
− Joskus julkisuudessa annetaan ymmärtää, että varallisuus tai sosioekonominen asema vaikuttaisivat siihen, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa.
Ainoa epäkohta sydän- ja keuhkonsiirroissa näkyy potilaiden siirtoselvitykseen lähettämisessä. Niihin pääsy ei ole aina ympäri Suomea yhdenvertaista. Siirtojen tuloksissa Suomi lukeutuu maailman huippuihin.
Uusi sydän viime tingassa
Tällä hetkellä lähes 20 potilasta jonottaa sydänsiirrettä. Heistä hyvin harva menehtyy odotuksen aikana. Tiukka tilanne voi sattua myös muunlaisen sydänoperaation yhteydessä.
− Erään potilaan sydän romahti ohitusleikkauksen aikana. Se ei vain kestänyt. Potilas oli narkoosissa, kun omaiset antoivat lääkäreille luvan yrittää sydämensiirtoa.
Tässä kohtaa naapurimaiden välinen yhteistyö toimi pelastavana tekijänä. Sairaala laittoi pohjoismaisen hätähaun vireille. Uusi sydän löytyi viime tipassa.
− Kun potilas heräsi, sydän oli vaihdettu. Siinä tarvittiin jo tuuria, Vass sanoo.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55/Jenni Kokkonen
Lue myös: