Eilen helteinen äitienpäiväaurinko lämmitti pienten tyttöjen hartioita, kun he istuttivat kotipihaansa orvokkeja äitinsä iloksi Mikkelissä. Kaksi- ja neljävuotiaat tytöt innostuivat niin, että istuttivat kukkia myös isovanhempia varten. Aamulla ovella kuitenkin oli vastassa iso harmi: Orvokit ruukkuineen olivat tipotiessään.
Äiti Katja Romo ei voi ymmärtää, miten joku voi varastaa kotiovelta kukkasia. Orvokit oli istutettu ruukkuihin ja niihin oli myös hankittu askartelukaupasta sydänkoristeita.
Myös äidin itse istuttama, ikkunalaudalle nostettu metallinen soikionmuotoinen ruukku oli viety. Se ei äitiä harmita, mutta tyttöjen istuttamien kukkasten puolesta sydäntä riipii.
– Pienempi oli vain hämillään, mutta isommalla tuli tippa linssiin. Mihin ne äiti hävisivät, kun minä ne eilen tein, äiti kertoo tytön kysyneen.
Olisiko voinut olla jänis asialla?
Seitsemästä ruukusta vain yksi oli jätetty ovenpieleen – se, jonka kukka oli vähän nuupahtanut. Tänään oli tarkoitus ilahduttaa tyttöjen istuttamilla kukkasilla muun muassa sairaalasta palaavaa mummia.
– Mutta eipä nyt ilahdutetakaan, äiti toteaa surullisena.
Katja Romo ei usko, että asialla olisi ollut jänis tai mikään muukaan eläin, koska paikalle ei ole jäänyt mullan murustakaan.
– Kaksi ruukuista oli vielä sellofaanissa, eikä niistäkään ole mitään jäljellä.
Äiti elättelee vielä toivoa, että orvokit vienyt tulisi katumapäälle ja palauttaisi ne.
– Uusia voi aina ostaa, mutta ei se enää ole sama asia, hän harmittelee.