Ystävyyden vetovastuun kasautuminen voi herättää tyytymättömyyttä. Toisaalta elämäntilanteiden muuttuessa on luonnollista, että toinen huolehtii yhteydenpidosta enemmän.
"Ystävä ei enää kysele kuulumisia".
"Minä olen aina se, joka järjestää kaikki illanistujaiset ja yhteiset jutut".
"Meitä on kaveripiirissä kahdeksan, ja käytännössä kaiken järjestää aina meistä kolme".
Netin keskustelupalstoilla esiin nousee usein sama huoli ystävyyden vetovastuusta. Saako ystävyys olla enemmän toisen harteilla, ja mitä sille voisi tehdä?
Lue myös: Näetkö vaivaa ainoastaan parisuhteessa, muttet ystävyyden eteen? Tapa voi kostautua
Mielikuvat ystävyyden syvyydestä eivät aina kohtaa
Ystävyyssuhteessa on tärkeä huolehtia riittävästä vastavuoroisuudesta, alueen johtava psykologi Lotta Heiskanen Terveystalosta kertoo. Hän kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
Ystävyyssuhteessa molempien tulisi sekä antaa että saada. Anto-saantisuhde on jokaisessa ihmissuhteessa erilainen. Aina tilanne ei kuitenkaan tunnu vastavuoroiselta, ja ystävyyden vetovastuu voi herättää tyytymättömyyttä.
– Siinä voi tulla semmoinen olo, että olenko toiselle tärkeä, pidänkö tätä ystävyyttä enemmän arvossa, Heiskanen sanoo.
– Mielikuvat ystävyyden syvyydestä eivät jotenkin kohtaa, tai on erilaiset odotukset, tai erilainen ymmärrys vaikkapa suhteen läheisyydestä.
Lue myös: Vappu, 102, ja Mari, 42, ovat ystäviä ikäerosta huolimatta: "Meillä on sellainen sopimus, että loppuun asti mennään"
Aina roolit eivät harmita
Toisinaan tilanne on elämäntilanteesta riippuvainen: jos toinen elää kiireistä lapsiperheen arkea, aikaa ei välttämättä jää tapaamisten järjestämiselle. Jos yksi on vakavasti sairas, on vain luonnollista, että toinen huolehtii yhteydenpidosta enemmän.
Välttämättä se, että toinen järjestää tapaamisia useammin, ei ole ongelma.
– Joskushan ihmiset voivat olla tyytyväisiäkin sellaisiin rooleihin, että toinen on järjestäjä ja toinen osallistuja. Tai toinen on puhelias ja äänessä, toinen kuuntelee. Tällaiset voivat olla ihan sopivia ja tyydyttäviä kuvioita, Heiskanen muistuttaa.
Mikäli vetovastuu tuntuu epäreilulta, siitä voisi yrittää keskustella ystävän kanssa kunnioittavassa ja rakentavassa hengessä. On myös täysin sallittua olla kaveriporukan järjestäjä, jos se on kaikille sopiva ja tyydyttävä ratkaisu.
– Ammattietiikkaani kuuluu ihmisten oman autonomian kunnioittaminen eli voi tehdä, kuten itselle ja toiselle sopii, niin kauan kuin ei satuta ketään muuta. Moneen asiaan ei ole yleispäteviä "tee näin, älä tee noin" -vastauksia.
Lue myös:
Kun ystävät hylkäsivät Teresan polttari-iltana, apuun riensivät tuntemattomat naiset: "En mä olisi uskonut, että tuollaisia ihmisiä on oikeasti olemassa"
Aamuyöllä Elli-Noora, 22, halasi lentokentällä Juliaa, jonka oli tuntenut vain kaksi päivää – tuntematon kaksikko otti äkkilähdön Kreetalle
Katso myös: Voiko kumppani korvata kaverin?
10:33
Haastattelussa Yeesi ry:n asiantuntija Charlotta Ekman ja HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki.
Kursivoidut lainaukset vauva.fin keskusteluista.