Kun Malala oli 15, hänen koulubussiinsa nousi kaksi miestä, joista toinen ampui häntä päähän – "En uskonut, että he tulisivat perääni"

Malala Yousafzai Suomen vierailua ympäröi salaperäisyyden verho. Turvallisuusohjeet ovat tiukat: kuvia ei saa ottaa eikä kysymyksiä saa esittää. Nordic Business Forumin päälavalle tuhatpäisen yleisön eteen Malala astelee raikuvien aplodien saattelemana. Pääesiintymisen jälkeen Malala puhuu pienemmälle, muun muassa lehdistöstä koostuvalle ryhmälle. Hänet saattaa paikalle turvallisuushenkilö.

Mutta miten tavallisesta pakistanilaistytöstä kasvoi Nobel-voittaja ja laajasti tunnettu aktivisti? 

Pohjois-Pakistanin Swat Valleyssa kasvaneen Malalan opettajaisä Ziauddin Yousafzai halusi antaa tyttärelleen samat mahdollisuudet kuin poika saisi. Elämä muuttui Malalan ollessa 11-vuotias. Silloin Taleban nousi valtaan Swatin laaksossa ja kielsi tyttöjen koulunkäynnin. 

– Minulla oli unelmia itselleni ja ystävilleni. Yhtäkkiä oikeutemme vietiin, Malala kertoo.

Täpärä selviytyminen

On suoranainen ihme, että Malala on hengissä ja puhumassa Helsingissä tavallisena syyskuun päivänä. Talebanin otettua vallan Malala alkoi puhua julkisesti tyttöjen koulutuksen puolesta. Hän kertoo kokeneensa, että vaihtoehtoja ei ollut. Malala tiesi Talebanin olevan vaarallinen, mutta vielä suurempi pelko oli tulevaisuus ilman koulutusta.

– Toivoin, että he eivät olisi pelänneet 15-vuotiasta. En uskonut, että he tulisivat perääni, Malala kertoo. 

Toisin kuitenkin kävi. Eräänä päivänä kaksi miestä nousi Malalan ja hänen ystäviensä koulubussiin. Toinen miehistä harhautti kuljettajaa samalla kun toinen etsi Malalaa bussin perältä. 

– Kuka teistä on Malala?, miehen kerrotaan kysyneen. 

Mies ampui Malalaa päähän. Myös kaksi hänen ystäväänsä sai osumia luodeista. 

Lue myös: Rauhannobelisti Malala Yousafzai palasi kaupunkiin, jossa häntä ammuttiin

Malala heräsi koomasta kymmenen päivää myöhemmin Britanniassa.

– En muista tilanteesta mitään. Herättyäni en tiennyt, missä päin maailmaa olin ja kyselin hoitajilta, että mikä paikka tämä oikein on? Olin niin kiitollinen, että olin elossa. 

Malala oli huolissaan perheestään eikä tiennyt, missä he ovat. 

– Olin myös huolissani siitä, kuka maksaa sairaalalaskun, Malala kertoo ja saa yleisön naurahtamaan. 

Herättyään Malalalla ei ollut aavistustakaan siitä, että tieto hänen tapauksestaan oli levinnyt ympäri maailmaa. Hoitajat toivat hänelle kirjeitä, kortteja ja lahjoja. Niitä oli tuhansia. 

Koko perhe muutti ampumisen jälkeen Britanniaan, jossa he alkoivat opetella uutta elämää.  Uudet oppiaineet kuten käsityö, liikunta ja musiikki yllättivät Malalan. 

– On tärkeää opettaa kaikkia erilaisia oppiaineita, jotta oppilaat voivat tehdä valintoja ja seurata omia intohimojaan. Olin tosin itse surkea näissä oppiaineissa, Malala sanoo.

Sittemmin Malala on käynyt Oxfordin yliopiston, jossa hän opiskeli filosofiaa, politiikkaa ja kansantaloutta. 

Työtä tyttöjen hyväksi

Malala perusti Malala Fund -säätiön yhdessä isänsä kanssa vuonna 2014.  Isä matkustaa usein Malalan mukana. Tällä kertaa puhetta huoneen perällä seuraa kuitenkin äiti. 

– En halunnut pitää saamiani mahdollisuuksia itsestäänselvyytenä. Tiesin, että Taleban halusi hiljentää minut. Paras tapa taistella vastaan oli ajaa tyttöjen oikeutta koulutukseen ja kouluttautua itse. Halusin vaikuttaa asiaan maailmanlaajuisesti, sillä se on paras ase, Malala kertoo. 

Malalan säätiön tavoitteena on, että jokainen tyttö kävisi koulua vähintään 12 vuotta. Organisaatio pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön, päättäjiin ja yhteisöihin. Tytöt halutaan tuoda mukaan päätöksentekoon ja yhteiskuntaan aktiivisina toimijoina, jotka voivat itse tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. 

– Keskityn tyttöjen koulutukseen, koska se on monien maailman keskeisten ongelmien taustalla.  Tyttöjen koulutus liittyy esimerkiksi tasa-arvoon, ilmastonmuutokseen, köyhyyteen ja taloudelliseen kehitykseen. 

Malala kertoo olevansa malttamaton ja kunnianhimoinen saavuttamaan muutoksen, mutta myöntää kokeneensa myös pettymyksiä. Hänen mukaansa kehitys ei ole lineaarista, vaan se voi ottaa myös taka-askeleita.

– Historiassa muutokset ovat usein alkaneet yksilöstä, mutta muutoksen toimeenpanemiseen tarvitaan yhteisöjä. Olen ajoittain turhautunut siihen, kuinka kauan kestää saada tytöt kouluun. Haluaisin, että muutos tapahtuu elinaikanani. 

Ihmisoikeuksien puolustamisessa kompromissit eivät Malalan mukaan ole vaihtoehto. Muutos vaatii aikaa, mutta se on mahdollista. 

Tieto Nobel-voitosta tuli kesken oppitunnin

Malala sai Nobelin rauhanpalkinnon historian nuorimpana voittajana vuonna 2014. Yleensä palkinnosta ilmoitetaan puhelimitse. Malalalla ei kuitenkaan ollut tuolloin matkapuhelinta. 

– Opettaja tuli hakemaan minua kesken kemiantunnin. Luulin olevani jossakin pulassa, mutta hän kertoikin, että olen voittanut Nobelin. 

Malala suhtautuu palkintoon nöyrästi.  Palkinnosta kuultuaan hän jatkoi vielä fysiikan tunnille, sillä koulupäivä ei ollut ohi. 

– Palkinto jaettiin tytöille ympäri maailmaa. Minä vain edustin heitä, hän kertoo. 

Malala muistuttaa, että maailma on täynnä hänen kaltaisiaan tyttöjä. Hänen kohdallaan onni oli isä, joka ymmärsi tytön koulutuksen merkityksen eikä estänyt häntä tavoittelemasta unelmiaan.  Siksi hän pitää tärkeänä, että juuri isä matkustaa hänen kanssaan ja puhuu miehille tyttöjen koulutuksen tuomista mahdollisuuksista.

Nyt jo aikuinen ja naimisissa oleva Malala toivoo, että aktivismi jatkuu tyttöjen uudessa sukupolvessa.

Lue myös: Rauhannobelisti Malala Yousafzai avioitui