Tukholman Nobel-palkintoseremoniassa on tänään jaettu fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja taloustieteen Nobel-palkinnot.
Lääketieteen Nobel-palkinnon saivat tänä vuonna yhdysvaltalaiset Victor Ambros ja Gary Ruvkun.
Fysiikan Nobel-palkinnon saivat John Hopfield Yhdysvalloista ja Geoffrey Hinton Kanadasta.
Nobelin kirjallisuuden palkinnon sai eteläkorealainen Han Kang.
Talouden Nobel-palkinnoksi yleisesti kutsuttu Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto myönnettiin turkkilais-amerikkalaiselle Daron Acemoglulle ja brittiläis-amerikkalaisille Simon Johnsonille sekä James Robinsonille.
Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, prinssi Daniel, kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria Nobel-palkintoseremoniassa Tukholman konserttitalossa.
Seremoniassa Tukholman konserttitalossa olivat paikalla Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, kuningatar Silvia, kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel.
Kirjallisuuden Nobel 18. naiselle
Victor Ambros ja Gary Ruvkun saivat lääketieteen Nobel-palkinnontyöstään mikro-rna:n tutkimisessa ja löydöksistään sen toiminnasta ihmisen geenitoiminnan säätelyssä.
Geenitoiminnan säätely mahdollistaa esimerkiksi lihas- ja suolistosolujen sekä erityyppisten hermosolujen toiminnan. Mikäli ihmisen geenisäätely menee pieleen, voi se johtaa vakaviin sairauksiin, esimerkiksi syöpään ja diabetekseen.
Nobelin kirjallisuuden palkinnon saaja Han Kang on 18. nainen, joka on saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon.
Han Kangilla toistuu useissa kirjoissa muistamisen teemat ja korealaiset kipukohdat. Uusimmassa Älä jätä hyvästejä -teoksessa taustalla on 1940-luvulla Jejun saarella tapahtunut kansannousu ja sitä seurannut verilöyly.
Fysiikan Nobel-palkinnon saajat palkittiin tutkimuksesta, joka on mahdollistanut tekoälyn eli koneoppimisen keinotekoisten neuroverkkojen avulla.
Hopfield ja Hinton ovat työskennelleet keinotekoisten neuroverkkojen parissa jo 1980-luvulta lähtien, ja heidän työnsä tuloksista on palkintokomitean mukaan ollut jo paljon käytännön hyötyä.
Talouden Nobel-palkinnon tuomaristo nosti esiin, kuinka kolmikon tutkimus valottaa yhteiskunnallisten instituutioiden merkitystä selittävänä tekijänä sille, miksi jotkut maat menestyvät ja toiset eivät.