Antti Peltonen oli aikanaan Veikkausliigan nuorin pelaava maalivahti, kunnes unelma ammattilaisjalkapalloilijan urasta särkyi jo 22 vuoden ikäisenä. Kyvyttömyys käsitellä asiaa kenenkään kanssa oli kokemus, jota Peltonen ei toivo kenenkään muun kokevan. Avuksi ryhtynyt 39-vuotias kertoo nyt ammattinsa tärkeydestä, kun hänestä on tulossa Suomen ensimmäinen psyykkinen valmentaja ulkomaisessa seurassa.
Peltonen on työskennellyt psyykkisenä valmentajana nyt kymmenen vuotta. Hän on auttanut lukuisia pelaajia ja valmentajia niin A-maajoukkuetasolla kuin Veikkausliigassakin. Alaa voi kuitenkin pitää suomalaisen jalkapallon parissa melko uutena ja aliharjoitettuna, minkä Peltonen sai myös huomata hakiessaan vielä paikkaansa FF Jaron tolppien välissä.
– Havahduin ensimmäisen kerran psyyken merkitykseen, kun elin pelaajaurani kriittisintä aikaa 18-19-vuotiaana. Olin debytoinut sen hetken nuorimpana maalivahtina Veikkausliigassa ja pelaamassa ensimmäisiä otteluita U21-maajoukkueessa. Ajattelin, että tästä mennään pian myös ulkomaille, Peltonen muistelee MTV Urheilulle.
– Sitten olinkin lähes kaksi vuotta pelaamatta. Olin täysin kunnossa, mutta jouduin istumaan penkillä, eikä minua lainattu minnekään. Siinä kohtaa olisin ehdottomasti tarvinnut ammattilaista, kenen kanssa puhua näistä asioista. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt urheilupsykologiasta, eikä kukaan jalkapallossa ollut tehnyt töitä sillä saralla.
Suomessa koettujen pettymysten jälkeen Peltonen yritti uudelleenkäynnistää uraansa lähtemällä 22 vuoden ikäisenä Englantiin. Pelipaikkaa ei kuitenkaan löytynyt, mikä ajoi nuorisomaajoukkueiden vakiokasvon kivuliaaseen ratkaisuun.
– Kun sekään ei onnistunut, löin hanskat tiskiin ja luovutin. Koko identiteettini oli perustunut siihen, että olen jalkapalloilija. Yhtäkkiä en kuitenkaan enää ollut. En ollut yhtään mitään. Ja se oli hyvin vaikeaa, jolloin opin taas lisää psyyken merkityksestä, Peltonen toteaa.
"Ykkösmotiivini on aina ollut tarjota pelaajille sitä, mitä en itse ikinä saanut"
Peltonen matkusti HJK:n joukkueen mukana viime kaudella muun muassa Eurooppa-liigan otteluun Roomaan.
Psyykkiseksi valmentajaksi tuleminen ei suinkaan ollut helppoa. Psykologian tärkeyttä ei ole aina osattu arvostaa urheilussa, eikä moni välttämättä tiedä mistä ammatissa on kyse. Ennen ensimmäistä pestiään Peltonen sai monien lupaavien keskusteluiden päätteeksi pakit, mikä aiheutti suoranaista hämmennystä.
– Monta vuotta meni siinä, ettei ihmisiä kiinnostanut ja etteivät he uskoneet sen toimivan. Tiedän omasta kokemuksesta, että tarve on olemassa, minkä takia olen myös tässä työssä. Olisin tarvinnut yli kaiken apua parantamaan suorituskykyäni. Jonkun joka olisi antanut niitä työkaluja nuorelle pelaajalle, Peltonen summaa.
Miksi psyykkinen valmennus sitten on niin tärkeää?
– Ihan samalla tavalla kuin urheilussa on fyysinen, niin siinä on myös psyykkinen puoli. Kuka tahansa urheilumaailmassa työskennellyt tietää, että ne kulkevat käsi kädessä. Jos jompi kumpi puoli ei ole kunnossa, vaikuttaa se suuresti suorituskykyyn ja pahimmillaan siihen, pystytykö edes toimimaan.
– Se on mielenkiintoista. Kukaan ei kyseenalaista sitä, että jalkapallossa tai missä tahansa muussa urheilulajissa pitää olla fyysisiä valmentajia. Mutta sekä fyysinen että psyykkinen puoli ovat kehitettäviä asioita, minkä vuoksi minulle on itsestään selvää, että psyykkisellä puolella tarvitaan myös alan ammattilaisia.
– Aina kun keskustelen psyykkisen valmennuksen näkökulmasta laji-ihmisten kanssa, niin viesti on sama: psykologia on kaikista tärkeintä, niin joukkueelle kuin pelaajillekin. Jokainen ymmärtää sen. Mutta kun keskustelua viedään pidemmälle ja kysymykseen tulee onko seura valmis panostamaan siihen, ei sitä olla oikeastaan ajateltu, eikä siihen olla valmiita laittamaan rahaa.
Ensimmäisen pestinsä Peltonen sai Seinäjoen Jalkapallokerhosta vuonna 2016, kun seuran silloinen päävalmentaja Simo Valakari laittoi luottonsa kunnianhimoiseen ylöjärveläiseen. SJK:ssa Peltonen oli mukana saavuttamassa kolmen mitalin lisäksi Suomen cupmestaruutta.
Helsingin Jalkapalloklubiin hän liittyi puolestaan vuonna 2020, auttaen Toni Koskelan luotsaaman miehistön muun muassa kolmeen perättäiseen Suomen mestaruuteen sekä Konferenssi- että Eurooppa-liigan lohkovaiheisiin.
– Olen kummallekin heistä ikuisesti kiitollinen. Olen päässyt työskentelemään kahden Suomen parhaan valmentajan kanssa ja sen parempaa oppipolkua on vaikea kuvitella. He ovat kumpikin moderneja valmentajia, jotka näkevät kokonaisvaltaisen kehittymisen tärkeyden.
– SJK-aikoina suurin paino oli pelaajissa, mutta HJK:ssa pääsin työskentelemään koko joukkueen kanssa. Se opetti paljon siitä, että mitä kokonaisvaltaisemmin voi työskennellä koko joukkueen kesken, sen parempi.
Veikkausliigan pestiensä välissä Peltonen työskenteli myös Jalkapallon Pelaajayhdistykselle auttaakseen muun muassa eläköityneitä futareita selvittämään, miten he jatkavat elämäänsä pelivuosien jälkeen.
Tämän lisäksi hänellä on useita omia asiakkaitaan esimerkiksi Huuhkajista, Helmareista ja Pikkuhuuhkajista, joiden kiitokset avusta lämmittävät aina Peltosen mieltä. Muun muassa Veikkausliiga-puolustaja Patrik Raitanen kiitti psyykkistä valmentajaansa MTV Urheilun haastattelussa.
LUE MYÖS: Patrik Raitanen romahti pukukopin lattialle, eikä kyennyt liikkumaan – joutui valmentajan hampaisiin ulkonäkönsä vuoksi: "Sain juuri ja juuri soitettua äidilleni, että nyt tarvitsen apua"
– Edes mestaruudet tai lohkovaihepaikat eivät loppujen lopuksi ole niin merkityksellisiä kuin yksilöiden kokemukset ja heidän auttaminen. Sen takia tätä teen. Ykkösmotiivini on aina ollut tarjota pelaajille sitä, mitä en itse ikinä saanut.
Peltonen kouluttaa parhaillaan myös uusia psyykkisiä valmentajia oman yrityksensä kautta. Hän toivoo, että viime vuosien muutokset nykykulttuurissa edesauttavat alan kasvua, kun ihmisiä rohkaistaan kehittämään psyykkisiä taitoja ja puhumaan vaikeistakin asioista entistä enemmän.
– Oman psyyken kanssa toimiminen ei ehkä ole kulttuurimme luonnollisimpia asioita. Kansakuntana olemme tottuneet käsittelemään asioita omien korviemme välissä. Se kulttuuri on kuitenkin muuttumassa ja näistä asioista uskalletaan puhua. Etenkin nuorten pelaajien keskuudessa tätä on normalisoitu, mikä on tärkeää.
Ensimmäinen suomalainen ulkomailla
Psyykkinen valmennus on huippujalkapallossa yhä kasvavassa roolissa, arvioi Antti Peltonen.
Peltonen on saanut tällä viikolla ensimmäisen työpaikkansa ulkomailta. Hän liittyy Norjan toiseksi korkeimmalla sarjaportaalla pelaavan Raufoss IL:n taustajoukkoihin, mikä tekee hänestä ensimmäisen suomalaisen psyykkisen valmentajan ulkomaisessa ammattilaisseurassa.
– Kun kymmenen vuotta sitten aloitin, halusin olla ensimmäinen Suomessa, joka on erikoistunut psyykkiseen valmennukseen jalkapallossa. On ollut hienoa olla tienraivaajana siinä ja edetä tähän pisteeseen, Peltonen kommentoi uutta työpaikkaansa.
Norjalaisseurassa pelaa paljon nuoria pelaajia, mikä oli yksi avainsyistä Peltosen ratkaisulle tarttua tarjoukseen. Joukkueen ikäkeskiarvo on vain 22,1 vuotta ja hän odottaa pelaajien kanssa työskentelemistä innolla. Peltosen tavoitteena on olla helposti lähestyttävä ja luotettava henkilö, jonka puoleen jokainen seuran sisällä voi kääntyä.
– Arkeeni siellä kuuluvat esimerkiksi ryhmävalmennukset ja tietysti joukkueen treenit, joissa keskityn työni näkökulmasta oleellisiin asioihin. Kuten HJK:ssa, käyn myös yksilötason keskusteluita pelaajien ja valmentajien kanssa.
Keskusteluita on monenlaisia.
– Joskus se voi olla sitä, että pelaajalla on haasteita tyttöystävänsä kanssa arkielämässä. Joskus pelaaja voi puolestaan tarvita neuvoa tietääkseen, miten päästä loukkaantumisen jälkeen takaisin samaan vireeseen, etteikä hänen tarvitse pelätä loukkaantumista uudelleen, Peltonen toteaa.
– Seura haluaa käyttää minua myös pelaajarekrytoinnissa. Teen paljon yhteistyötä urheilutoimenjohtajan kanssa ja olen yksi niistä, joka haastattelee uusia pelaajia. Kaiken kaikkiaan on monia tilanteita, missä pystyn tuomaan sitä psykologista näkökulmaa tarjolle.
Ulkomaanpestistä pitkään haaveillut Peltonen toivoo, että kykenee rikkomaan lasikattoja jatkossakin. Raufoss on Peltosen mielestä nappivalinta tähän kohtaan, mutta ei välttämättä se lopullinen tavoite seuran kokoa ja tasoa ajatellen.
– Haluan tehdä kovan kansainvälisen uran ja edetä loogisilla askelilla. Haluan ulosmitata kaiken potentiaalini ja nähdä miten pitkälle tämä vie ulkomailla. Keskiössä kuitenkin on päästä auttamaan mahdollisimman montaa pelaajaa ja joukkuetta uran aikana.
Peltonen näkee oman pelaajataustansa olevan merkittävä etu työmarkkinoilla, sillä ainakaan Pohjoismaiden psyykkiset valmentajat eivät usein ole itse pelanneet. Vaikka Suomen passi ei yleisen käsityksen mukaan edesauta jalkapallovalmentajaa ulkomailla, haluaa Peltonen myös tästä "vanhanaikaisesta" asenteesta eroon.
– En halua ajatella, että todennäköisyydet olisivat minua vastaan suomalaisuuden takia. Suomalaisena valmentajana oleminen on mielestäni hyvä asia. Olemme täällä korkeasti koulutettuja, hyviä ihmisiä ja todella sisukkaita, Peltonen kehuu.
– Jonkun on vain oltava aina ensimmäinen ja näytettävä tietä.