Kunnanvaltuutettujen asuinpaikat vaikuttavat lähikoulujen lakkauttamiseen, kertoo suomalaistutkimus.
Aalto-yliopiston, Turun yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) yhteisen tutkimuksen mukaan lähikoulun lakkauttaminen on sitä todennäköisempää, mitä vähemmän koulun läheisyydessä asuu valtuutettuja.
Tutkijoiden mukaan koulujen sulkemiset voivat entisestään vahvistaa kunnan eri alueiden keskinäistä eriarvoisuutta. Matalan koulutustason naapurustot ovat aliedustettuina valtuustoissa, ja koulujen lakkauttaminen johtaa suurituloisten asukkaiden poismuuttoon alueelta.
– Aliedustus johtuu todennäköisesti pienituloisten muita alhaisemmasta äänestysaktiivisuudesta yhdistettynä siihen, että usein äänestetään oman naapuruston ehdokkaita, sanoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Tuukka Saarimaa tiedotteessa.
– Tämä on uusi ja kiinnostavaa löydös, koska Suomen vaalijärjestelmä ei sinänsä pakota äänestämään oman alueen ehdokasta ja koska tällainen äänestyskäyttäytyminen luo valtuutetuille kannustimia suunnata julkisia varoja omiin naapurustoihinsa, hän jatkaa.
Ääni oman alueen ehdokkaalle
Tutkimuksessa seurattiin kuntavaaliehdokkaita, jotka oli valittu kunnanvaltuustoon arvalla. Jos puoluelistan viimeisestä paikasta kilpailevat ehdokkaat saavat saman verran ääniä vaaleissa, valinta heidän välillään valtuustoon suoritetaan arvalla.
Tutkijoiden mukaan nämä viimeisenä valitut valtuutetut ovat heikossa asemassa vaaleja ajatellen, jolloin heillä voi olla erityisen voimakas tarve palvella omaa paikallista äänestäjäkuntaansa.
– Meidän on syytä pohtia huolellisesti, miten äänestämisen, vaalijärjestelmän ja asuntopolitiikan kautta voisimme tehokkaasti vaikuttaa alueelliseen epätasa-arvoon, sanoo Turun yliopiston taloustieteen laitoksen professori Janne Tukiainen.
Tutkimus tehtiin kolmen valtuustokauden ajalta vuosilta 2005–2017, ja se hyödynsi tietoa kuntavaaliehdokkaiden asuinpaikoista sekä koulujen sijainneista ja lakkautuksista.