Kymmenet kunnat etsivät parhaillaan talouteensa isoja säästöjä. Peräti neljä viidesosaa kunnista arvioi, että edessä on merkittäviä sopeutustoimia.
Puolet kunnista ilmoittaa, että talousnäkymät muuttuvat vuoden sisällä huonoiksi tai erittäin huonoksi.
Kuntatalouden kuulemistilaisuudessa Pyhäselän asukkaat olivat eniten huolissaan lähikoulujen sulkemisesta, joka oli heille kipein asia. Kuntien talous heikentyi dramaattisesti, vaikka soteratkaisun piti helpottaa kustannusten ennustamista.
– Ongelman suuruus tuli yllätyksenä, se oli hieman enemmän kuin ajattelin, Joensuun kaupungin kaupunginjohtaja Jere Penttilä kertoo.
Koko kuntakentän sopeutustarvetta ei uskalla kukaan laskea. Pelkkä parin prosentin sopeutus vaatisi jo puolen miljardin euron säästöt. Joensuu esimerkiksi hakee 20 miljoonan euron sopeutusta vuodessa.
– 20 miljoonaa tarkoittaa meillä yli 10 prosenttia meidän käyttötalousmenoistamme. Ei onnistuta vuodessa eikä kahdessa, Jere Penttilä sanoo.
Lue myös: Kommentti: Edessä ovat kovat vuodet – kuka uskaltaa enää kuntapäättäjäksi?
Vaikeita valintoja
Joissakin kunnissa edessä voi olla valinta, jossa vain lakisääteiset peruspalvelut pystytään järjestämään. Kuntapäättäjiltä vaaditaan ennennäkemätöntä rohkeutta viimeistään ensi kevään vaalien jälkeen.
– Palveluiden saatavuus tulevaisuudessa eri puolilla tulee vaatimaan sitä, että me mietimme ihan uudella tavalla, miten ne palvelut järjestetään, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen sanoo.
– Mitä investointia tai edes näitä peruspalveluja pidettäisiin täällä Pyhäselässä, niin koemme sen kovin epäreiluksi, että eikö voisi vähän miettiä niitä investointeja sinne kaupunkialueelle, että onko ne kaikki aivan välttämättömiä, tilaisuuteen saapunut Emmi Salmivuori kysyy.
Säästöjä löytyisi esimerkiksi opetuksen järjestämisessä yli kuntarajojen, mutta lait ja normit estävät järjen käytön.
– Kunnan on fiksumpaa tehdä tällä hetkellä yksin. Yhteistyötä voidaan luonnollisesti tehdä, mutta siinä on mahdollisuus, että kunnat menettävät siinä valtionosuuksia ja tietysti silloin kunnat optimoivat sen, että mitä valtionosuuksia on saatavissa, sivistys- ja hyvinvointijohtaja Jani Kaasinen sanoo.