Valtiovarainministeriö ilmoitti perjantaina yllättävässä tiedotteessaan kuntien valtionosuuksiin tehtävästä 501 miljoonan euron vähennyksestä. MTV Uutisten soittokierroksen perusteella kunnat arvostelevat erityisesti ilmoituksen yllättävyyttä, ajankohtaa ja epäoikeudenmukaisuutta.
Valtiovarainministeriö julkaisi sote-siirtolaskelmaan ja kuntien valtionosuuksiin tehtäviä muutoksia koskevan tiedotteen perjantaina illalla kello 18 jälkeen. Kuntien oli pitänyt lain mukaan ilmoittaa seuraavan vuoden veroprosenttinsa samana päivänä.
MTV Uutiset teki soittokierroksen kunnille, joiden talous on ollut viime vuosina tiukoilla. Erityisesti valtiovarainministeriön tiedotteen julkaisuajankohta aiheutti suurta mielipahaa ja tyrmistystä.
MTV Uutiset yritti tavoitella myös valtiovarainministeri Riikka Purraa kommentoimaan asiaa, mutta hänen viestintävastaavansa numero yhdistyi valtioneuvoston vaihteeseen, joka on viikonloppuisin kiinni.
Valittiinko ajankohta tarkoituksella?
Pertunmaan kunnanjohtajan Leena Ruotsalaisen mukaan syntyi vaikutelma, että julkaisuajankohta oli valittu tarkoituksella.
– Toimintatapoja voisi kyllä kritisoida, kun virka-ajan jälkeen perjantaina laitetaan tällainen uutinen. Kyllä tätä on pitänyt siellä valmistella. Ei voi olla niin, että kun kunnat laittavat seuraavan vuoden veroprosenttinsa ennen kello neljää, niin vasta silloin ministeriö olisi tehnyt uudet laskelmat.
Ruotsalaisen kanssa samoilla linjoilla on Lemin kunnanjohtaja Kati Rekola. Valtiovarainministeriön leikkauksiin ei ollut mahdollisuutta reagoida, koska veroprosentti oli jo päätetty.
– Ajankohta on todella kummallinen. Talousarviot ovat siinä kohtaa olleet lähes kaikilla kunnilla viittä vaille valmiit.
– Olemme tehneet jo sopeuttamistoimia, jotta saisimme ensi vuoden talousarvion ylijäämäiseksi. Näillä uusilla laskelmilla se jää varmasti alijäämäiseksi, Rekola kommentoi.
Kauhajoen kaupunginjohtaja Niku Latva-Pukkila olisi myös toivonut parempaa ajoitusta.
– Meillä ei enää tulopuolta voi säädellä. Olimme jo suunnitelleet menojen osalta miljoonan edestä leikkauksia. Nyt uusilla laskelmilla siihen olisi tulossa vielä yksi miljoona lisää.
Latva-Pukkilan mukaan Kauhajoen budjetti ensi vuodelle on odotettavasti alijäämäinen, jos valtionosuus vähenee ministeriön ilmoituksen mukaan täysimääräisenä.
– Toivon, että siinä on pehmentävää mekanismia mukana, ettei se näin lujasti iske kuntien talouksiin.
Lue lisää: Kunnille 500 miljoonan shokkileikkaus ilman varoitusta, ministeri yllättyi itsekin: "Kaikkien talous ei tule tätä kestämään"
Ilmoitus tuli yllätyksenä
Soittokierroksen perusteella valtiovarainministeriön ilmoitus tuli täysin yllättäen, ilman ennakkovaroitusta.
Valtiovarainministeriö on esittänyt pahoissa talousvaikeuksissa olevalle Pertunmaan kunnalle kuntaliitosneuvotteluiden aloittamista. Kunnanjohtaja Ruotsalaisen mukaan esitys käsitellään kunnanvaltuustossa 18. joulukuuta.
Ruotsalainen kertoo valtiovarainministeriön nimeämän arviointiryhmän kokoontuneen torstaina. Ryhmässä käytiin läpi Pertunmaan kunnan talouden kehitysarvio ja päädyttiin kuntaliitoselvitykseen. Paikalla oli valtiovarainministeriön virkamies, mutta uudesta rahoituksesta ei puhuttu sanaakaan.
– Olisin olettanut, että uudet laskelmat olisivat jo silloin olleet tiedossa.
MTV Uutiset ei tavoittanut valtiovarainministeriötä johtavaa ministeriä Riikka Purraa kommentoimaan asiaa.
Lemin kunnassa puolestaan on meneillään koko kuntaa koskevat muutosneuvottelut. Niin ikään Lemillä käytiin valtiovarainministeriön edustajien johdolla torstaina läpi kunnan laskelmia, niin sanotuilla vanhoilla luvuilla.
– Olemme jo tähän mennessä tehneet täydellä tohinalla työtä menojen leikkaamiseksi. Ennen uutista luvut näyttivät meidän kannaltamme melko hyviltä. Uusia laskelmia ei vielä ole, mutta pöyristyttävää tämä on, kommentoi Rekola.
Mistä voi enää säästää?
Kuntien mukaan he ovat jo tähän mennessä leikanneet melko lailla äärimmilleen.
Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen arvioi lauantaina MTV Uutisille, että kuntien isoimmat menoerät muodostuvat peruskoulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta, ja näin olleen kuntien tulisi tässä tilanteessa leikata sivistystoimen palveluista.
Kauhajoen kohdalla menojen leikkaukset voivat näkyä esimerkiksi henkilöstön lomautuksina, mutta muitakin keinoja on.
– Henkilöstösäästöillä on muutamien satojen tuhansien vaikutukset, ja siinä käy helposti niin, että alkaa tulla sairaslomia, kun muut väsyvät työtaakan kasvuun henkilöstömäärän vähetessä.
Latva-Pukkila toteaa Lehtosen tapaan, että isoin osuus kunnan taloudesta menee sivistystoimen palveluihin.
– Säästöt näkyisivät ensin palveluissa, jotka eivät ole lakisääteisiä, kuten esimerkiksi lasten iltapäivätoiminnassa ja lapsiperheitä tukevassa perhekeskustoiminnassa.
Reilun tuhannen asukkaan Kyyjärvellä on jo kunnanjohtaja Tiina Pelkosen mukaan säästetty kaikesta mahdollisesta. Pelkonen odottaakin kuntaministeriöltä ja valtiovarainministeriöltä korvaavaa toimenpidettä.
– Ei ole reilua, että leikkaukset kohdistuvat nuoriin ja lapsiin. Meillä ei ole enää mistä säästää, kun kyläkoulut on jo myyty ja jäljellä on enää yksi koulu.
Yhtä lailla Pertunmaalla ollaan tilanteessa, jossa säästöt eivät enää ole mahdollisia.
– Olemme tilanteessa, jossa olemme jo säästäneet itsemme kipeiksi täällä tehdyn soteuudistuksen takia eikä ole mitään mistä repiä. Meillä on jäljellä yksi koulu ja kaksi päiväkotia. Kuntaliitoksessa määrittyy se, missä täällä asuvat lapset saavat käydä koulua.
– Edellytykset asua kotikunnassaan vähenevät koko ajan.
Toiveena kommunikaatio ja oikeudenmukaisuus
Soittokierroksen kunnat ovat olleet ymmällään ja hämmentyneitä myös siitä, miten valtíovarainministeriössä on päädytty uuteen laskelmaan.
Tiedotteessa todetaan vain, että "valtionosuuden lisäsiirrolla varmistetaan uudistuksen periaatteena oleva kustannusneutraalisuus kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion välillä".
Kunnissa toivotaankin ensisijaisesti lisätietoja siitä, mitä tämä kuntakohtaisesti kunkin kohdalla tarkoittaa ja ovatko kompensaatiot mahdollisia. Lisäksi toivotaan parempaa kontaktia kuntiin.
– Laskelmat vain tulevat suoraviivaisesti, eikä dialogia käydä kunnolla kuntien kanssa, sanoo Pertunmaan Ruotsalainen.
Lemillä Rekola kaipaa niin ikään keskustelua.
– Kaipaisin selvityksen siitä, mistä uusi laskelma johtuu. Lisäksi toivon oikeudenmukaisuutta, sillä pienissä kunnissa tämä tuntuu aivan eri tavoilla. Jonkinlaista kompensaatiota odotan, muuten tämä tuntuu aivan kohtuuttomalta tässä vaiheessa vuotta.
Kyyjärvellä Pelkonen peräänkuuluttaa oikeudenmukaisuutta ja sen huomioimista, että kunnat ovat keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa.
– Vähän herättää epäilyksiä kokonaisuudessaan valtiovarainministeriö kyky oikeellisuuteen. Eihän siinä ole mitään järkeä, että kunta joutuisi maksamaan voidakseen tarjota palvelujaan. Tuntuu, että oikeudenmukaisuus on lähtenyt kokonaan pois.
Latva-Pulkkila toivoo ensi viikon aikana tietoa siitä, miten uudet laskelmat kohdistuvat kullekin kunnalle.
– Toivon, että valtiolta tulee pehmentäviä toimia.
Ruotsalainen muistuttaa, että kyse ei ole vain rahasta.
– Tämä lisää epäluottamusta eikä tee hyvää tunnelmalle, kun kunnat kuitenkin jatkuvast pyrkivät ratkomaan asioita ja tekemään säästötoimia. Kysymys on ihmisistä ja asukkaista ja heidän mahdollisuuksista elää siellä, missä elävät.
Helsingin Sanomien tavoittama valtiovarainministeriön vero-osaston päällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare kertoo lehdelle, että kuntien valtionosuuksien yllätysleikkaus johtuu pääasiassa ennustettua pienemmistä pääomatuloista viime vuonna.
Viime vuosi oli sijoitusvuotena heikko, kun korkojen voimakas nousu romahdutti korkosijoitusten tuotot. Myös pörssikurssit olivat laskussa.
– Vähennyksiä tehdään yleensä ensisijaisesti valtion veroista. Jos valtion veroja on vähemmän, vähennykset siirtyvät kunnallisveroon, Järvikare sanoi lehdelle.