Jos sote-laki menee nykyisellään läpi, se on rahoitusmalliltaan niin keskeneräinen ja epälooginen, että seuraava hallitus saa paikkailla edellisen virheitä. Näin arvelee Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. Lahti aikoo nostaa kuntaveroaan ensi vuodelle selvitäkseen korjausrakennuksista ja sote-palveluista tällä hetkellä. Mutta miten kuntien käy, kun sote mullistaa verotuksen täysin 2020.
– Hallitus tulee ja korjaa - siis seuraava hallitus, huokaisee Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.
Kunnat yrittävät vielä nyt ottaa tyynesti nykylain valossa. Kukaan ei varmuudella tiedä, onko sote paha vai hyvä peikko.
Kuin katsojana popcornit kourassa
Kuntaliiton veroekspertti Jukka Hakola toivoo, että viimeistään ensi syksynä kunnat jo tietäisivät, miten lait todellisuudessa muuttuvat ja mitä koko touhu tarkoittaa.
– Lausuntoja on meiltäkin pyydetty ja niitä on annettu, mutta nyt alkaa olla jo enemmänkin katsojan rooli. Ehkä tässä pitää vain kaivaa popcornit esiin ja katsella, mitä tapahtuu, hymähtää verotuksen kehittämisjohtaja Jukka Hakola.
Hakolan mukaan kuntien talous on tänä vuonna kehittynyt yleisesti ottaen suotuisasti. Verotulot ovat muun muassa yhteisöveron tuoton ansiosta kasvaneet. Kuntaliitossa arvioidaan, että monikaan kunta ei nosta verojaan ensi vuodelle.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren koolle kutsuma suurimpien kaupunkien kapinaryhmä toimii juuri näin. MTV Uutisten selvityksen mukaan 21 kaupungista vain Lahti nostaa veroaan 20,25 prosentista 20,75:een. Porvoo harkitsee vielä korottamista 19,75:stä 20,00 prosenttiin. Helsinki aikoo laskea veroaan 18,50:sta 18 prosenttiin. Muut 18 kaupunkia pitävät veron ennallaan.
Riittävätkö kuntien verotulot, kun sote-rahat viedään?
Ääni voi kuntien kellossa muuttua ensi vuonna, jos uusi sotelainsäädäntö olisi viimein tiedossa.
Muutos on suuri. Vuonna 2020 kuntien verotuloista leikataan 12,3 prosenttiyksikköä. Siis jos kuntaveron osuus on nyt vaikkapa 20, se on muutoksen jälkeen 7,7. Leikkaus siirretään maakuntahallinnolle, jonka pitää pyörittää sote-palveluja.
Kunnille jää silti paljon vastuita – muiden muassa päivähoito, koulut, rakennusinvestoinnit, remontit. Riittävätkö rahat näihin, sitä ei varmuudella tiedä kukaan.
– Sitten kun kunnat oikeasti tietävät, millaisia riskejä sote aiheuttaa kunnan taloudelle, nähdään varmasti varautumisia tulevaan. Näin voi olla ensi vuonna tai viimeistään 2019, arvelee kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola.
Ja mitäs muuta tuo varautuminen voisi olla kuin veronkorotuksia. Näin monet kunnat voivat valmistautua sumeaan sote-tulevaisuuteen ennen suurta leikkausta.
Seuraavaa hallitusta huudetaan jo apuun
Vielä ei ole kuitenkaan ainuttakaan lakia säädetty ja suunnitelmat näyttävät Lahden kaupunginjohtajan silmissä liki toivottoman sekavilta. Hän uskoo, että kuntien taloutta on paikattava valtionosuuksilla soten jäljiltä.
– Jos nyt tiedossa olevat lakiesitykset menevät läpi, tulee varsin keskeneräinen uudistus. Maakuntien tehtävät ja rahoituskuviot eivät ole tasapainossa ja kuntien valtionosuusjärjestelmä on epälooginen. Seuraava hallitus joutuu pohtimaan asioita monelta osin uudestaan. Tarvitaan korjauksia niiden kokemusten pohjalta, joita lähivuosina tulee, arvelee kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta Lahdesta.