Kunnat ovat viime kuukausina saaneet runsaasti ostotarjouksia sotekiinteistöistä. Monessa kunnassa liikkeellä on jopa puolenkymmentä yksityistä terveyspalveluyritystä.
Ostoralli käy niin kuumana koko maassa, että Kuntaliittokin on päättänyt kerätä pikakyselynä kunnilta tiedot sotemarkkinoiden nykytilanteesta. Kunnilta halutaan tiedot esimerkiksi palvelujen ulkoistuksista sekä suunnitelmat kiinteistöjen myynnistä, vuokrauksesta ja yhteisyrityksistä.
Pohjois-Karjalassa tulevaa maakuntahallintoa valmisteleva poliittinen ohjausryhmä huolestui tilanteesta ja kutsui kunnat koolle. Tarkoitus on varmistaa ettei maakunnan julkisesta terveydenhuoltoverkosta tule reikäjuustoa.
– Ei ne pelkästään rakennuksia ja seiniä osta vaan myös markkinaosuuksia, varoittaa Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen ja ohjausryhmän puheenjohtaja Hanna Huttunen.
Tarjouksia yli tasearvon
Huoli on siis siitä, että sijoittajat kaappaavat kunnan sotemarkkinat kiinteistöjen kautta ja maakunnan tarjoama julkinen palveluverkko kaventuu.
Terveyspalveluyritykset joko ostavat kiinteistön ja tuottavat siinä palvelua tulevien maakuntien vuokranantajina tai rakentavat uuden toimipisteen. Kunnat ovatkin saaneet tarjouksia jopa purkukuntoisista kohteista. Se kielii markkinavaltauksesta.
– Tarjoukset ovat erittäin houkuttelevia. Jos puhutaan, että kunnan vanhasta kiinteistöstä ollaan tarjoamassa selkeästi yli tasearvon niin toki se pistää kuntapäättäjän miettimään, että jos tarjous on niin hyvä niin pitäskö siihen tarttua, Huttunen huomauttaa.
Moni kunta on kokenut myös, että ostotarjouksia on kiirehditty. Päätöksiä on pyydetty jopa tämän vuoden aikana. On myös annettu ymmärtää, että tarjous ei tule jatkossa parantumaan. Kiirettä on perusteltu sillä, että kunnat näin vahvistaisivat asemiaan tulevassa maakunnassa.
– Haluamme rauhoittaa myynti-intoa. Nyt on aika pistää jäitä hattuun, Huttunen vetoaa.
Kuntien huoli on myös ymmärrettävä. Maakunnilla on nykyisen suunnitelman mukaan velvollisuus vuokrata olemassaolevat sotekiinteistöt maakuntien aloittaessa vuonna 2020 vain kolmeksi vuodeksi.
Syrjäinen sijainti houkuttaa
Esimerkiksi Polvijärven kunta on keskustellut Turvalan asumispalveluyksiköstä Attendon ja Mehiläisen kanssa.
– Halusin tuoda nämä tiedustelut reilusti julkisuuteen ja niistä on kunnassa toki keskusteltu. Päätöksiä ei ole tehty eikä niitä koskevia budjettilinjauksia ole olemassa ensi vuodelle, kunnanjohtaja Jari Tuononen kertoo.
Juuan kunta sai kolme yhteydenottoa. Kaikille kiinnostuneille on juuri toimitettu tekniset tiedot kunnan sotekiinteistöistä.
– Juuassa on kuitenkin noin 5000 asukasta ja syrjäinen sijainti. Siellä on muodostumassa sellainen hyvä palvelualue tulevassa valinnanvapausmallissa ja kiinnostava paikka yrityksille, kunnanjohtaja Markus Hirvonen arvioi.
Kuntia ei voi käskyttää
Hirvonen huomauttaa, että kunnalle myynti on kannattava vaihtoehto, jos uusi kiinteistönomistaja pystyy tarjoamaan paremman palvelun kuin tuleva maakunta.
- Eri malleista kuntien pitää valita ne jotka parhaiten takaa sen palvelutuotannon sinne kunnan asukkaille. Palveluja on vertailtava ja niiden taso ratkaisee.
Kuntien yhteistä tilannekuvaa Hirvonen pitää tärkeänä, mutta muistuttaa kuntien itsehallinnosta. Se asettaa rajat esimerkiksi sille kuinka paljon maakuntavalmistelu voi ohjeistaa yksittäistä kuntaa kiinteistöomaisuuden myynnissä.
– Yhteistä kollektiivilinjausta kuntien ohi ei voi oikein tehdä.