Kuka hoitaa sairaat ja vanhukset syrjäseuduilla, jos sinne ei kukaan halua perustaa sote-keskusta? Hallitus on luvannut, että jokaisella suomalaisella on pääsy laadukasta palvelua tarjoavaan sote-keskukseen, asuipa hän missä hyvänsä.
Lupauksen takuumiehiksi hallitus velvoittaa tulevat maakunnat, joiden vastuulla on huolehtia lähipalveluista.
Yrityksiä yritetään houkutella syrjäseuduille muun muassa rahaporkkanalla. Maakunta voi maksaa palveluntuottajalle lisäkorvauksia syrjäseutujen palveluista.
– Jos kerta kaikkiaan on niin sanottu markkinapuutos, maakunnalla on ne välineet, joilla pystytään toimeenpanemaan valinnanvapautta, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) hallituksen tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Lakiluonnosta hallituksen kanssa sorvannut alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sanoo, että jos markkina ei toimi, maakunta voi järjestää puitesopimuskilpailun ja kilpailuttaa esimerkiksi kaksi tai kolme yritystä.
– Jos tämäkään ei toimi, voi maakunta tarvittaessa tuottaa palvelut itse.
Rehulan mukaan meneillään olevissa kokeilussa toistaiseksi parhaat palautteet ovat tulleet alueelta, jossa vähiten osattiin ennakkoon odottaa onnistumisia.
– Ylä-Savo on osoittanut sen, miten valinnanvapaus voi toteutua sellaisellakin alueella. Sinne on syntynyt uusia yrityksiä sen jälkeen, kun kokeilu on alkanut.
"Lapissa yksityisiä tuskin pikkupaikkoihin"
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi arvioi, että valtavan kokoisessa Lapin maakunnassa yksityisiä toimijoita tulee olemaan lähinnä vain kaupungeissa, Rovaniemellä ja Kemi-Tornion alueella.
Pienemmissä kunnissa palvelut tuottaa todennäköisesti yksi tai enintään kaksi maakunnan liikelaitosta eli julkisen puolen toimijaa. Yksityisten sote-keskusten ilmaantumista markkinoille jarruttaa omalta osaltaan hallituksen esityksessä oleva varsin laaja listaus palveluista, joita keskuksista pitää löytyä. Mukana on muun muassa perheneuvontaa ja päihdepalveluita.
– Jos on tuhannen tai kolmentuhannen asukkaan kuntia, niin ei välttämättä noin laajaa settiä siellä pystytä tarjoamaan, Luosujärvi sanoo.
Pelkona on, että pikkupaikkojen palvelut itse asiassa huononevat nykyisestä, jos etäisyydet niihin kasvavat ja isompien kuntien laajeneva valikoima tekee entistä vaikeammaksi saada syrjäseuduille lääkäreitä.
Asiakasmaksu aina sama – mutta mikä?
Hallitus painottaa, että asiakasmaksu on aina sama valitsi asiakas sitten yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin pyörittämän sote-keskuksen.
Rehula ei myönnä, että asiakasmaksut kovasti nousivat, vaikka yksityiset marssisivat markkinoille sankoin joukoin.
– Jatkossakin on maksukatot. Se väite, että asiakasmaksun korotuksella katetaan kolmen miljardin säästötavoitetta, on turhaa pelottelua.
Asiakasmaksun suuruutta ei ole vielä päätetty, siitä kuullaan Rehulan mukaan lisää syksyllä. Hallitus uskoo, että säästöjä syntyy sillä, että sosiaalipalvelut saadaan saman katon alle terveyspalveluiden kanssa.
Pelkoja kermankuorinnasta Rehula tasoitteli sanomalla, että sote-keskusten on otettava ihmiset sisälle aina kun tilaa löytyy. Lääkärikeskuksella Töölössä on Rehulan mukaan velvollisuus ottaa vastaan vaikka veneen alla asuva henkilö, niin kauan kuin listalla on tilaa.
– Asiakkaita ei voi karsia, eikä voi laittaa portsaria ulkopuolelle.
Tämä varmistetaan muun muassa valvonnalla, mutta rangaistuksia laissa ei ole.