Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos heikkeni viime vuonna hieman suhteessa kahteen aiempaan vuoteen, mutta säilyi silti vahvalla tasolla. Tämä käy ilmi Kuntaliiton vuoden 2022 ennakollisesta tilinpäätösanalyysista.
Tilikauden tulos nousi 1,3 miljardiin euroon hyvien verotulojen ja poikkeuserien vuoksi. Tilikauden tulosta ei kuitenkaan Kuntaliiton mukaan voi yksistään käyttää kuntatalouden tasapainon mittarina.
– Vuoteen 2022 osuu paljon kertaluonteisia tulosta parantavia tekijöitä. Kuntien myyntivoitot olivat poikkeuksellisen suuria, lähes 900 miljoonaa euroa, sillä monessa kunnassa myytiin sote-kiinteistöjä. Suuren huolen aiheuttaa menojen voimakas kasvu, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Tilinpäätösanalyysin mukaan kuntien menot kasvoivat viime vuonna viisi prosenttia. Liiton mukaan kulukehitys kuitenkin todennäköisesti vielä kasvaa ennakkoarvioista, sillä luvut eivät sisällä kaikkia sote-kuntayhtymien laskutuksia.
Nousupainetta jäi vielä tälle vuodelle
Ripeä talouskasvu sekä odotettua vahvempi työllisyyskehitys näkyivät kuntien taloudessa kasvaneina verotuottoina.
Yhteisöveron tuotto kasvoi viime vuonna peräti seitsemän prosenttia, kunnallisvero viisi prosenttia ja kiinteistövero yli kuusi prosenttia.
– Kuntakentän taloudellinen eriytyminen kiihtyi viime vuonna. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin 90 kunnassa. Vuosikatteet pysyivät yli 100 000 asukkaan kaupungeissa lähes ennallaan mutta heikkenivät pienemmissä kunnissa. Taloudellinen tulos taottiin Etelä-Suomessa, kun taas Itä-Suomessa tulokset heikentyivät, varatoimitusjohtaja Timo Reina sanoo.
Kuntaliiton mukaan kaikki Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset eivät välittyneet kuntatalouteen voimallisesti vielä viime vuonna.
– Energiakustannukset nousivat 8 prosenttia, mutta nousupainetta jää vielä kuluvalle vuodelle. Yleinen korkotason nousu ei näy vielä kuntien korkokuluissa kuntien korkean suojausasteen vuoksi, pääekonomisti Minna Punakallio kertoo.
9:15
Kysely: Miten kunnanjohtajat jaksavat työssään? (11.8.2022)