Kuulovamma selville jo vastasyntyneeltä

Suomessa Oulun yliopistollinen sairaala on sisäkorvan kaikututkimuksissa edelläkävijä. Se on viime vuodesta lähtien tutkinut menetelmällä kaikki vastasyntyneet, jotka kuuluvat kuulovian suhteen riskiryhmään.

Tavoitteena Oulussa on, että sisäkorvan kaikututkimus tehtäisiin jo ensi vuonna kaikille vastasyntyneille. Muissa suomalaissairaaloissa käytäntö yleistynee 3-5 vuoden kuluessa.

Muun muassa sisäkorvan kaikututkimukset ovat esillä audiologian Euroopan kongressissa Oulussa tällä viikolla. Tämä kuuloalan kansainvälinen tapahtuma kestää torstaihin, ja siihen osallistuu runsaat 300 asiantuntijaa.

Tietoa sisäkorvan toiminnasta

Sisäkorvan kaikututkimus on merkittävä edistysaskel kuulonseulonnassa.
-Siinä kone rekisteröi ärsykkeelle vasteena syntyneen äänen korvakäytävästä. Menetelmä on kivuton ja nopea, kongressin presidentti, tutkimusprofessori Martti Sorri Oulun yliopistollisesta sairaalasta selvittää.

Seulonnan jälkeen tehdään tarpeen vaatiessa jatkomittauksia. Niissä selvitetään muun muassa se, minkä tasoinen kuulovamma on, pärjääkö lapsi kuulokojeella vai tarvitaanko avuksi kenties viittomakieltä. Rahapulan vuoksi laitetta käytetään Oulussa pelkästään riskiryhmään kuuluvien lasten seulontaan. Tähän kuuluvat lapset, joiden suvussa on kuulovikoja tai jotka ovat hoidettavana vastasyntyneiden teho-osastolla. Riskiryhmään kuuluvat myös vauvat, joilla on epämuodostumia pään tai kaulan alueella.

-Karkeasti arvioiden riskiryhmään kuuluu noin 10 prosenttia vastasyntyneistä. Oulun sairaalassa syntyvistä lapsista tämä tarkoittaa yhtä lasta per päivä.

Nykymenetelmät epätarkkoja

Vastasyntyneen kuuloa ei joko tutkita nykyään ollenkaan tai sitä tutkaillaan säpsähdysrefleksien avulla. Menetelmä on hyvin epätarkka.
-Ensimmäiset varsinaiset kuulonseulonnat tehdään neuvolassa, kun lapsi on 8-9 kuukauden ikäinen. Tavoitteena olisi saada lapsi tutkimuksiin ja kuntoutuksen piiriin 3-6 kuukauden ikäisenä, Oulun seulontaa käynnistämässä ollut lääketieteen tohtori Elina Mäkitorkko Lundin yliopistollisesta sairaalasta Ruotsista kertoo.

Mitä aikaisemmin mahdollinen kuulovika saadaan todettua, sitä nopeammin lapsi pääsee kuntoutukseen. Mäkitorkon mukaan samalla puheen kehittymisen edellytykset kohenevat oleellisesti. Sorri sanoo, että nykyään kuuloviat diagnosoidaan suurinpiirtein yhden vuoden iässä ja keskivaikeat ehkä 2-3 vuoden iässä, pahimmillaan 5-6 vuoden iässä.

Sorrin mukaan kuulovamman kuntoutus kyetään aloittamaan jo pienellä lapsella. Kuulokojekin voidaan tarvittaessa asentaa jo muutaman kuukauden ikäiselle lapselle.

Lundissa tutkitaan terveet vauvat

Toisin kuin Oulussa Lundin yliopistollisessa sairaalassa sisäkorvan kaikututkimus tehdään kaikille terveiksi oletetuille vauvoille. Mäkitorkon mukaan siellä on ajateltu, että riskiryhmiin kuluvat lapset lähetetään muutenkin kuulontutkimuksiin. Lundissa tutkimukset on aloitettu projektiluoteisena vajaat puoli vuotta sitten.

Mäkitorkko korostaa, että aina uuden menetelmän käyttöönotossa on selvitettävä oman sairaalan mahdollisuudet. Hänen mielestään on hyvä pohtia esimerkiksi sitä, mitä tehdään sen jälkeen kun kuulovamma on löydetty.

-On tärkeää, että voimavaroja riittää paitsi lapsen kuntoutukseen myös esimerkiksi vanhempien neuvomiseen ja henkiseen tukemiseen. Samalla Mäkitorkko tähdentää kuuloseulonnan jatkamisen merkitystä neuvoloissa vanhan käytännön mukaisesti. Jotkut kuuloviat kun voivat kehittyä vasta myöhemmällä iällä, eivätkä siten näy vielä kaikumittauksissa.
(STT)