Kuumaan tenttiin valmistaudutaan jo somessa – stailausta ja tiukka kysely

Hellapoliisi: Osaatko sanoa miksi nuoria naisia ei mielellään palkata töihin? Ja mitä asialle pitäisi tehdä?

Jutta Urpilainen: Vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakaantuminen auttaisi sekä nuorten naisten työllistymistä että naisyrittäjyyttä ja ylipäänsä naisvaltaisten alojen yrittäjyyttä.

Jani Toivola: Tiettyyn ikäryhmään kuuluvien naisten työllistyminen on huomattavasti heikompaa. Yleensä tämä liittyy mahdolliseen perheen perustamiseen. Työntekijän mahdollinen äitiysloma on iso kulu yrittäjälle. Erityisen kuormittavaa tämä on naisvaltaisilla aloilla. Itse olen puhunut sen puolesta että vanhemuuden kustannuksia tulisi jakaa tasaisemmin molempien vanhempien työnantajien kesken. Olisin myös valmis edistämään Ruotsin mallia jossa pienellä ylimääräisellä verolla kerätään osa vanhemuuden kustannuksista. Rahat ohjataan rahastoon ja sieltä työnantajille.

Li Andersson: Pätkä-­ ja silpputyöt kasaantuvat herkästi nuorille naisille, sillä oletuksena on usein, että juuri nuoret naiset jäävät muita useammin perheen perustamisen vuoksi pois työelämästä. Perhevapaiden epätasaisen jakautumisen takia miehet etenevät urallaan nopeammin ja pääsevät naisia nopeammin johtotehtäviin ja tulospalkkauksen piiriin. Perhevapaalle jäävien naispuolisten työntekijöiden kohdalla työnantajalle syntyy myös epäsuoria kustannuksia. Tilannetta korostavat Suomessa vielä eri alojen vahva sukupuolittuminen. Vanhempainvapaajärjestelmän uudistaminen 6+6+6 ­mallin mukaisesti on keskeinen tapa edistää hoivavastuiden tasaisempaa jakautumista ja sitä kautta myös kustannusten tasaisempaa jakautumista eri työnantajien välillä. Mallissa ansiosidonnainen vanhempainvapaa pitenee yhteensä 18 kuukauden mittaiseksi niin, että molemmille vanhemmille korvamerkitään kuusi kuukautta vanhempainvapaata, jonka lisäksi on kuuden kuukauden jakso, josta vanhemmat itse saa päättää miten sen jakaa. Yksinhuoltajavanhempi saa pitää kaikki 18 kuukautta itse.

Harry Harkimo: Olen aina palkannut nuoria naisia töihin, mulle se ei ole koskan ollut este.

Sari Essayah: Vanhemmuuden kustannukset jäävät tällä hetkellä liiaksi äidin työnantajan kontolle. Ne tulisi jakaa tasaisesti kaikkien työnantajien kesken.

Jufo Peltomaa: Softa-alalla, jossa olen eniten pyörinyt, on jostain syystä käytännössä mahdoton löytää maailmanluokan huippukoodaajia, jotka olisivat naisia. Tai ainakin itse olen yrittänyt parisen kymmentä vuotta, enkä ole onnistunut löytämään ainuttakaan. Uskon, että historia painaa vielä, eli tyttöjä ei usuteta koodaamaan tarpeeksi, mutta toivottavasti tilanne on korjaantumassa.

Hellapoliisi: Miten on mahdollista, että yrittäjällä ei ole Suomessa sosiaaliturvaa? Mitä asialle pitäisi tehdä?

Jutta Urpilainen: Yrittäjien sosiaaliturvaa on syytä parantaa. Esimerkiksi hoitovapaa sairaan lapsen hoitamiseksi olisi hyvä turvata myös yrittäjälle.

Jani Toivola: Yrittäjän sosiaaliturvaa tulisi kehittää. Erityisesti ensmmäisten vuosien osalta. Tämä madaltaisi yrittäjyyden kynnystä.

Harry Harkimo: Yrittäja hankkii vakuutuksien kautta itselleen sosiaaliturvan.

Li Andersson: Lainsäädännössä ja verotuksessa tulisi lähteä siitä, että palkkatyötä ja yrittäjyyttä kohdellaan samanarvoisesti. Yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaika on tällä hetkellä 1+3 päivää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että harva yrittäjä jää sairaslomalle tulonmenetysten ja töiden kasautumisen vuoksi. Siksi omavastuuaikaa tulisi lyhentää yhteen päivään. Pitkiä päiviä tekevät yksinyrittäjät tarvitsevat myöskin oikeuden pitää vapaapäiviä sekä lomaa ja siksi kokeilussa ollut sijaispalvelujärjestelmä tulisi ottaa käyttöön. Yrittäjän työssäoloehtoa tulee lyhentää nykyisestä 15 kuukaudesta yhdenmukaisemmaksi palkansaajien kanssa.

Sari Essayah: Yrittäjän sosiaaliturva ja sen taso riippuvat itse asetetun yel-työtulon mukaan. Lähtökohtana on alunperin pidetty yrittäjän yrittäjävapautta määritellä itse tulotasonsa ja siitä johdetut etuudet. Monen yksinyrittäjän tulot ovat kuitenkin hyvin vaatimattomat ja siksi erilaista yhteensovittamista minimietuuksien kanssa tulisi kehittää. Esimerkiksi soviteltu työttömyyspäiväraha on siitä esimerkki.

Jufo Peltomaa: Yrittäjien aseman kaikkinainen parantamien on lähellä sydäntäni. Tosin pelkään, että kohta Suomella ei ole verokertymää, mistä maksettaisiin nykyisiä tai tulevia etuisuuksia, koska yrittäjät ovat sankoin joukoin lähdössä Suomesta. Kiinnittäisin ensisijaisesti huomiota kokonaiskuvaan: miten parantaa Suomen kokonaishoukuttelevuutta yrittäjille, jotka pystyvät räjähtävään kasvuun - ja sitä myötä tuomaan merkittävää etua taloudellemme. Oma konkreettinen ideani on Oys-yhtiömuoto (ks. edellä). Sitten kun on huolehdittu tällaisista yrityksistä, voisi paremmin lupailla uusia etuja kaikille jos haluaa.

Hellapoliisi: Mitä mieltä olet niin kutsutusta kansalaispalkasta?

Jutta Urpilainen: Perusturva on pidettävällä riittävällä tasolla, mutta sosiaaliturvan ja työn kytköstä ei kannata katkaista. On hyvä viestiä, että ensisijainen toimeentulokeino on työnteko.

Jani Toivola: Kannatan perustuloa. Se toisi valtavasti joustoa ja kannustimia työntekoon ja opiskeluun. Työnteko olisi aina kannattaavaa ja pitkällä aikavälillä pienikin työ voi johtaa täyteen työllistymiseen. Perustulon avulla myös työn ja opiskelujen yhdistäminen olisi mahdollista huomattavasti joustavammin. Perustulo olisi myös yrittäjän etu.

Harry Harkimo: En kannata.

Li Andersson: Tämän päivän työelämä on pirstaleista ja monet joutuvat työskentelemään määräaikaisissa, osa-aikaisissa työsuhteissa tai itsensä työllistäen. Lisäksi sosiaaliturvajärjestelmämme on monimutkainen eikä se joustavuudeltaan vastaa nykyisen, muuttuneen työelämän tarpeisiin. Pitkän aikavälin tavoitteena kannatan perustuloa eli jokaiselle Suomessa pysyvästi asuvalle kerran kuukaudessa automaattisesti maksettavaa vastikkeetonta ja verotonta rahaa. Perustulouudistus ei kuitenkaan saa heikentää perusturvan tasoa, vaan Suomessa tulee samassa yhteydessä toteuttaa perusturvan tasokorotus.

Sari Essayah: En kannata, eikä myöskään puolueen, sillä se on kallis järjestelmä, joka ei kuitenkaan huomioisi kaikkia erilaisia elämäntilanteita kuten vaikkapa eri suuruisia asumiskustannuksia, kuten asumislisä nykyään.

Jufo Peltomaa: Sinne päin voisi liikkua jo pelkästään sen takia, että se vähentäisi byrokratiaa.

Hellapoliisi: Miten ja missä järjestyksessä aletaan purkaa Suomen järjetöntä ja lannistavaa sääntelyä?

Jutta Urpilainen: Yritystoiminnan käynnistämisen helpottamisesta aloittaisin. Myös lupakäytäntöjen selkeyttämistä ja nopeuttamista jatkaisin edelleen. Eri viranomaisten ristiriitaiset päätökset on ongelma, joka ei ole hyväksyttävissä.

Jani Toivola: Toivottavasti heti tulevan kauden alussa kyetään luomaan yhtenäinen strategia jolla puramme turhaa sääntelyä ja muutenkin selkeytämme hallintoa. Samaan pakettiin kuuluu myös rakenteiden uusiminen ja sote-uudistus. Pitää hoitaa kokonaisuutena. Tämä säästää kustannukssissa, on palvelujen kannalta tehokasta ja työn ja yrittäjyyden kannalta kannustavaa.

Harry Harkimo: Toivottavasti jo ensi vaalikaudella, järjestys katsottaneen sitten.

Li Andersson: Sääntely ylipäätään on tarpeellista missä tahansa yhteiskunnassa joka ei toimi anarkistisin periaattein. Siksi on järkevämpää puhua lainsäädännöstä konkreettisesti ja eritellä, mikä laki tai käytäntö on järjetön tai turha. Keskeistä on myös, että yhteiskunnan lait ja säädökset ovat ymmärrettäviä ja selkeitä, niin että niin työnantajien kuin kansalaisten on helppo täyttää omia velvoitteitaan.

Sari Essayah: Säädöksien purkua ja uudistamista tehdään yleensä siinä yhteydessä kun kyseenomaista alaa sivuavia säädöksiä annetaan ja kun epäkohdasta halutaan eroon tai se halutaan korjata. Useat puolueet ovat näissä vaaleissa ilmoittaneet tavoitteeksi "normien purkutalkoot" eli hallitusohjelmaneuvotteluissa näihin varmasti palataan.

Jufo Peltomaa: Startupit edellä. Ne ovat ainoa minun kuulemani viaabeli ratkaisu, joka voi tuoda nopeahkosti miljardeja Suomen verokertymään. Oys-yhtiömuoto on hyvä alku, ja uskon että toimittuaan vähän aikaa se näyttää kyntensä, jolloin samanlaista ajattelua uskalletaan rohkeammin soveltaa muihinkin yrityksiin.