Pitkään näytti siltä, ettei niin sanottu aktiivimalli saisi ansaitsemaansa huomiota, kirjoittaa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson nettikolumnissaan.
Esityksen ensimmäinen eduskuntakäsittely oli ajoitettu perjantai-iltapäivälle eduskunnan viimeisille istuntoviikoille. Salissa oli paikalla puolustamassa työttömien aseman heikentämistä vain yksi edustaja hallituspuolueista, ensin Ben Zyskowicz ja sitten Juhana Vartiainen, molemmat luonnollisesti kokoomuksesta.
Esitys "pöydättiin", jotta siitä olisi mahdollista käydä kunnollinen salikeskustelu. Silti lähes kaiken mediahuomion vei samaan aikaan käsittelyssä ollut esitys alkoholilainsäädännön uudistamisesta.
0:56
Kansalaisaloite rikkoi mediahiljaisuuden
Mediahiljaisuus on toden teolla rikkoutunut joululomien alla, kun työttömyysturvan aktiivimallin kumoamista vaativa kansalaisaloite on kerännyt kohta jo 100 000 nimeä.
Se on aiheuttanut eräissä hallituspuolueissa ylilyöntejä ja toisissa syvää hiljaisuutta. Kokoomuksen riveistä työttömille on vaadittu "kurinpalautusta" ja jopa kansalaisaloitteen avannutta yksityishenkilöä vastaan on hyökätty epäasiallisesti.
Kun toinen kokoomusedustaja vaatii, että työttömät muuttavat maalta kaupunkeihin ja toinen kaupungeista maalle, on keskustan Antti Kaikkonen vasta tällä viikolla linjannut, ettei työttömiä voi pakottaa muuttamaan noin vain.
Kyse ihmisarvosta
Samalla valtava määrä kansalaisia on tehnyt selväksi, ettei perusturvaa leikkaavaa ja aktiivisesti työtä etsiviä työttömiä rankaisevaa mallia voida hyväksyä.
Yhteiskunnan turvaverkot, kuten työttömyysturva, on luotu juuri sellaisia tilanteita varten, jolloin ihminen ei syystä tai toisesta kykene elättämään itsensä palkkatyön kautta. Hallituksen tekemä lakimuutos tarkoittaa, että ihmisiä tullaan jatkossa rankaisemaan siitä, että he ovat tämän tukiverkon tarpeessa. Kyse on pohjimmiltaan ihmisarvosta, eikä ihmisiä voi kohdella miten vain.
Kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi on ehdottoman kannatettava. Vasemmistoliiton tavoite on aktiivimallin kumoaminen, ja olemme siihen valmiita päätyessämme tulevaisuudessa hallitusvastuuseen, mikäli muutos ei ole tapahtunut ennen sitä.
2:13
Vaikutukset kyseenalaisia
"Aktiivimalli" lisää köyhyyttä ja kohtelee ihmisiä epäoikeudenmukaisesti, ja sen väitetyt työllisyysvaikutukset ovat kyseenalaisia.
VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrän mukaan uudistus tekee työttömyysturvajärjestelmästä entistä mutkikkaamman, mutta työllisyyden kasvu sen myötä on vähintäänkin epävarmaa.
VATT:n sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassa lausunnossa jopa todetaan, että osa vaikutuksista saattaa olla uudistukselle asetettujen tavoitteiden vastaisia.
Tarvitaan uusia toimia
Ministeri Kai Mykkänen peräänkuulutti Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa jokaista aktiivimallin vastustajaa esittämään tilalle toimia, joilla lisätään työllisyyttä työllisyyspolitiikan kautta.
Vasemmistoliiton näkemys on, että tarvitsemme uusia työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Lähtökohtana tulee olla sosiaaliturvan uudistaminen nykyistä kannustavampaan ja yksinkertaisempaan suuntaan sekä aktiivisen työvoimapolitiikan resurssien lisääminen.
Vasemmistoliitto on esittänyt näitä asioita sekä aktiivimallin eduskuntakäsittelyn yhteydessä että vaihtoehtobudjetissaan, mutta koska ministeri Mykkänen erityisesti toivoi oppositiolta vaihtoehtoja, kertaan oman esityksemme.
Konkreettisina toimenpiteinä työttömyysturvan ja asumistuen suojaosaa tulisi nostaa 500 euroon ja ulosoton suojaosaa 800 euroon. Lyhytkestoisen työn vastaanottamista vaikeuttavista byrokratialoukuista pitää päästä eroon ja työttömille on annettava sitova etukäteispäätös siitä, kuinka esimerkiksi osittainen työskentely vaikuttaa heidän etuuksiinsa.
Tällä hetkellä riski työttömyysetuuden maksamisen katkaisemisesta hankaloittaa työn vastaanottamista ja aktiivimalli uhkaa pahentaa ongelmaa entisestään.
Resurssit liian pienet
Jotta työvoimaviranomaiset pystyisivät tarjoamaan laadukasta ja henkilökohtaista palvelua kaikille, tulee niiden resurssit nostaa pohjoismaiselle tasolle.
Suomessa työttömyysturvan sanktiot ovat huomattavasti muita pohjoismaita kovemmat, mutta viranomaisresurssit moninkertaisesti pienemmät.
Esimerkiksi Tanskassa, jonka järjestelmää poliitikot oikealla ovat ihailleet, yhden virkailijan vastuulla on 12 työtöntä. Hänen suomalaisella kollegallaan on vastuullaan 166 työtöntä työnhakijaa. Tämä tilanne ei ole kestävä, eikä sitä korjata keksimällä yhä uusia sanktioita.
Työvoimakoulutusta lisättävä
Työnhakijan on saatava ammattitaitoista palvelua ilman kohtuuttoman pitkiä jonotusaikoja ja työvoimapalveluiden työntekijöiden ammattitaitoa tulee kehittää, jotta eri taustoista tulevat työttömät saavat tarpeidensa mukaista palvelua.
Kun hallitus esitti ideansa pakollisesta kolmen kuukauden välein tehtävästä haastattelusta kaikille työttömille työnhakijoille, esitti vasemmistoliitto, että tavoitteen voisi rakentaa paremmin niin, että kaikille työnhakijoille taataan mahdollisuus henkilökohtaiseen neuvontaan vähintään kolmen kuukauden ajan.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten työvoimapolitiikkaa voidaan rakentaa ihmisten tarpeista käsin, sen sijaan että lisätään pakkoa ja keppiä.
Tukirahoja pitää lisätä
Palkkatukimäärärahoja tulee lisätä, jotta työttömiä voidaan työllistää nykyistä useammin suoraan yrityksiin, järjestöihin ja kuntiin. Kolmannen sektorin palkkatuen käyttöä rajoittavista säännöistä pitää luopua, jotta erityisesti vaikeasti työllistyvien työllisyyttä voidaan edistää.
Työttömyysturvan käyttöä palkkatuen tai starttirahan osana tulee kehittää, ja kuntouttava työtoiminta kohdistaa kuntoutusta aidosti tarvitseville. Myös muita vaikuttavia palveluita kuten ammatillista työvoimakoulutusta tulee lisätä ja työttömien omaehtoista opiskelua helpottaa.
Itsensätyöllistämisestä voidaan tehdä nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus ja korottamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 25 000 euroon.
Myös pienyritysten työllistämisedellytyksiä voidaan tukea rakentamalla automaattinen palkkatukimalli työnantajan sivukulujen määräaikaiseksi alentamiseksi silloin kun yritys palkkaa ensimmäisen ulkopuolisen ehdot täyttävän (yli 200 päivää työttömänä olleen, nuoren alle 25-vuotiaan työttömän työnhakijan tai alle 30-vuotiaan työttömän vastavalmistuneen) työntekijänsä.
Vasemmistoliitto vaatii, että työvoimapoliittiset sanktiot eli karenssit poistetaan kokonaan. Järjestelmää tulee yksinkertaistaa niin, että ihminen joko kuuluu työttömyysturvan piiriin tai on sen ulkopuolella, kunnes mahdollinen este on poistunut.
Työttömien ideologiseen kurittamiseen perustuvalle politiikalle on olemassa vaihtoehtoja. Byrokratian, uusien normien ja kovempien sanktioiden sijasta työttömät tarvitsevat paremmin resursoituja julkisia työvoimapalveluita, työllistämistoimia, koulutusta ja ohjausta alan vaihtoon tai yrityksen perustamiseen.
Li Andersson on Vasemmistoliiton puheenjohtaja.