Pakkanen ja tuuli ovat saaneet aikaan upeita luonnonilmiöitä etenkin vesistöjen rannoille.
Meren ja järvien rannoilla on nähty viime päivinä paksun jään peittämiä puita ja pensaita.
– Jäätymisen aikaan on ollut tuulisia päiviä avovesien äärellä. Rantaan on tullut aaltoja ja tyrskyjä ja vesi on roiskunut rannalle. Vesi on jäätynyt puihin ja pinnalle on kertynyt lisää jäätä, kertoo hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta.
Pakkastaidetta 28. joulukuuta 2015 Vaasassa. Kuva: Matti Hietala
Rantojen edustalla on näkynyt myös laajoja jääalueita, jotka ovat ikään kuin mosaiikkia eli koostuvat pienistä paloista.
– Tässäkin on jäätymisvaiheessa tuullut niin, että jää on rakoillut. Palaset ovat törmäilleet toisiinsa ja reunat ovat paksuuntuneet. Lopulta palat ovat kuitenkin jäätyneet yhteen. Tällaiset saumakohdat heikentävät jäätä, sanoo Heidi Sjöblom.
Palasista muodostunutta jäätä Keski-Suomessa Uuraisilla 28. joulukuuta 2015. Kuva: Heikki Sivill
Virtaavissa vesissä on puolestaan näkynyt niin sanottuja pannukakkujäitä.
– Nämä syntyvät tyypillisesti jokisuille tai suvantokohtiin. Pienet jäälautat pyörivät toisiaan vasten, jolloin kiekkojen reunat paksuuntuvat. Pyöreä liike tekee niistä säännöllisen muotoisia.
Niin sanottuja pannukakkujäitä Kontiolahden Venejoella 27. joulukuuta 2015. Kuva: Eila Ylönen
Jäät ovat heikkoja
Maan etelä- ja keskiosassa vesistöjen jäätyminen on vasta päässyt alkamaan. Heidi Sjöblom muistuttaakin, että jäät ovat heikkoja.
– Lapistakin on tullut tietoa, että sielläkin on syytä varoittaa heikoista jäistä, vaikka jään paksuus on jo paikoin 20 senttimetriä. Jää on sielläkin paikoin heikkolaatuista, haurasta, lumisohjosta muodostunutta kohvajäätä.
Paikkakuntakohtaiset sääennusteet ja sadetutka MTV:n sääsivustolla.