”Kyseessä on yhteinen satu” – kauanko lapselle saa valehdella joulupukista?

Maksamaalla vanhemmat suuttuivat kirkon työntekijälle, joka kertoi lapsille, ettei joulupukkia ole olemassa. Mutta minkä ikäiselle lapselle joulupukista saa vielä valehdella? Kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Annarilla Ahtola sanoo, että ei käyttäisi joulupukista puhuttaessa edes sanaa ”valehdella”.

– Minusta se on aika raju sanavalinta tässä yhteydessä, ja ottaa jo selvän kannan asiaan, Ahtola sanoo.

Hän huomauttaa, että valehtelu on osa ihmisten normaalia jokapäiväistä toimintaa.

– Keskimäärin ihmiset valehtelevat joka päivä: erilaiset sanomatta jättämiset, kaunistelut ja katteettomat lupaukset ovat arkea ja normaalia ihmisten välistä toimintaa. Ihmiset, jotka sanovat suoraan, mitä ajattelevat aiheuttavat yleensä hämmennystä muissa.

Ahtola näkisi joulupukin enemmän aikuisen ja lapsen yhteisenä satuna kuin valheena.

Epäilyt heräävät usein kouluikäisellä

Ahtolan mukaan voi esiintyä suurtakin vaihtelua siinä, milloin lapsi alkaa ymmärtää joulupukin olevan satuhahmo.

LUE MYÖS: Kirkko pilasi lasten joulun – paljasti, ettei pukkia ole olemassa

– On tärkeä ymmärtää, että lapsen ajattelu kehittyy ennen kouluikää niin, että hän alkaa erottaa itsensä ensin äidistä ja sitten muusta maailmasta – myös fyysisesti. Hän ymmärtää, että omat ajatukset eivät ole totta siinä mielessä, että ilkeästi ajattelu toisesta ei konkreettisesti satuta toista, Ahtola kuvailee.

Lapsen ajatuksissa tosi ja satu ovat siis läsnä eri tavalla kuin aikuisella. Toisaalta aikuisetkin luovat maailmasta oman totuutensa, Ahtola muistuttaa. Ja mitä tulee joulupukkiin uskomiseen, ei vastaus ole välttämättä selkeä aikuistenkaan kohdalla.

– Kysymyshän on yhteisestä sadusta, johon kai me aikuisetkin jollain tavalla uskomme. Kysymys ei välttämättä ole niin suoraviivainen – uskoo vai eikö usko – vaan kyseessä voi olla erilaisia uskomisen asteita ja tapoja.

Yleensä lapsen kysymyksistä ja omista puheista huomaa, mitä lapsi ajattelee pukista ja milloin epäilyt alkavat herätä. Ahtolan mukaan satua voi pienen lapsen kanssa hyvin vahvistaa. Sen sijaan kouluikäinen saa usein kavereiden kautta muuta tietoa, joka voi herättää ihmetystä. Tällöin asian todellista luonnetta voi alkaa valottaa lapselle enemmän.

Joulupukin tarkoituksena tuoda iloa ja hyvää mieltä

Ahtola ei näe mitään haittaa siinä, että joulupukkisatua pidetään yllä niin kauan, kun lapsi siihen uskoo. Sadun kertomisesta lapselle ei ole siis mitään haittaa, vaikka toki joulupukkia voi käyttää myös osana lapsen kannalta haitallista kasvatusta, kuten mitä tahansa muutakin asiaa.

Ahtola näkee joulupukin osana sydänten joulua, josta monissa joululauluissakin lauletaan. Jokainen uskoo ja ymmärtää asian omalla tavallaan iästään ja persoonastaan riippuen.

– Tarkoituksena on tuoda iloa, valoa ja hyvää mieltä. Hyvän käytöksen ja kiltteyden tärkeys kulkee toki siinä rinnalla. En näe tässä mitään ongelmaa, kunhan lasta ei nöyryytetä eikä aseteta naurunalaiseksi siinä vaiheessa, kun hän kenties äkillisestikin alkaa ymmärtää, mistä joulupukissa on kyse.

Hän myös muistuttaa, että jotkut lapset saattavat pelätä pukkia ja vastaavia hahmoja. Näissä tilanteissa voi olla tarpeen paljastaa, kuka hahmopuvun sisältä oikeasti löytyykään.

Aikuiset viettävät oikean joulun lisäksi pikkujouluja. Mitä lapset tuumivat siitä, mitä pikkujouluissa oikein tapahtuu?