Tuoreen kyselyn mukaan yli 40-vuotiaiden suomalaisten tietämys silmien terveydestä ja silmäsairauksien hoidosta on hataraa.
Esimerkiksi hoitamattomana näkökykyä heikentävät silmänpohjan ikärappeuma ja glaukooma yleistyvät iän myötä, mutta suurin osa vastaajista tuntee huonosti niiden oireet.
Optikkoketju Specsaversin toteuttaman kyselyn mukaan vain alle 10 prosenttia vastaajista käy silmälääkärillä tai optikolla vuosittain, vaikka silmien säännöllinen tutkiminen on tärkeä osa silmäsairauksien varhaista tunnistamista.
Elokuussa 2015 tehdystä kyselystä kävi ilmi, että yli 40-vuotiaat suomalaiset tuntevat kehnosti silmien terveyteen liittyviä asioita. Erityisesti miehet tuntevat heikosti yleisten silmäsairauksien oireet – noin 60 prosenttia miesvastaajista kertoi tuntevansa erittäin huonosti tai melko huonosti esimerkiksi silmänpohjan ikärappeuman oireet. Ikääntyvässä väestössä yleisen kaihin oireet kertoi tuntevansa hyvin vain 20 prosenttia miehistä ja 26 prosenttia naisista.
Kyselyn mukaan yli 40-vuotiaat suomalaiset tuntevat heikosti silmien terveyteen liittyviä asioita.
Suomalaiset yli 40-vuotiaat hoitavat silmiensä terveyttä harvakseltaan. Vain noin yksi kymmenestä vastaajasta kertoo käyvänsä silmälääkärin tai optikon vastaanotolla vuosittain. Vaikka käynnit lisääntyvät hieman iän myötä, niin silti lähes 10 prosenttia kyselyyn vastanneista yli 60-vuotiaista ei käy silmälääkärillä.
– Yli 40-vuotiaiden kannattaa käydä tutkituttamassa näkönsä optikolla joka toinen vuosi ja silmälääkärillä olisi hyvä käydä joka viides vuosi. Yli 60-vuotiaille suositellaan optikon tutkimuksen lisäksi silmälääkärikäyntiä kolmen vuoden välein, kertoo optometristi ja maajohtaja Erkki Tala Specsaversiltä.
Silmälääkärin välineistöä.
Milloin optikolle, milloin silmälääkäriin?
Joka viides vastaaja ei tiedä, hakeutuako silmälääkärille vai optikolle, jos hänellä on kipua silmien alueella. Lisäksi miltei kolmasosa vastaajista ei tiedä kumpaan hakeutua, jos kärsii silmien kuivumisesta. Suurin osa kyselyyn vastanneista suuntaa kuitenkin ennemmin silmälääkärille kuin optikolle silmien terveyden hoitoon liittyvissä asioissa. Optikolle mennään, kun tarvitaan uusia silmä- tai aurinkolaseja tai kun päätetyöskentely on hankaloitunut.
– Optikko on näönhuollon ammattilainen, joka räätälöi tarvittaessa näöntutkimuksen tulosten perusteella jokaiselle asiakkaalle parhaan näönkorjausratkaisun. Kokonaisvaltaisessa optikon tutkimuksessa arvioidaan silmien terveydentilaa esimerkiksi silmänpaineen mittauksen tai silmänpohjakuvauksen avulla. Jos silmissä havaitaan merkkejä mahdollisista silmäsairauksista, ohjaa optikko asiakkaansa jatkotutkimuksiin silmälääkärille, joka diagnosoi ja hoitaa tarvittaessa silmäsairaudet, Tala kertoo.
– Kaikille optikolla käynti ei yksinomaan riitä, sillä monet silmäsairaudet eivät paljastu optikon tutkimuksissa. Osa silmäsairauksista on oireettomia ja ikääntyessä silmäsairaudet yleistyvät voimakkaasti. Silmiin ja näkökykyyn liittyvät yllättävät oireet, kuten mm. näön alentuminen, kipu, tulehdukset, valonvälähdykset sekä näköhäiriöt ovat syitä hakeutua silmälääkärin vastaanotolle, ohjeistaa silmätautien ylilääkäri Tiina Leivo Terveystalosta.
Lähde: Specsavers Finland