Europarlamenttivaalit järjestetään seuraavan kerran ensi vuoden kesäkuussa.
Suomalaiset olisivat syksyllä äänestäneet EU-vaaleissa unionin keskiarvoa innokkaammin, jos sellaiset olisi tuolloin pidetty, kertoo tuore eurobarometri.
Syys-lokakuussa toteutetussa kyselyssä suomalaisvastaajista 71 prosenttia kertoi, että olisi todennäköisesti äänestänyt EU-vaaleissa, jos ne olisi järjestetty seuraavalla viikolla. Koko EU:n alueella vastaava luku oli 68 prosenttia.
Kysely saattaa kuitenkin antaa ruusuisen kuvan siitä, mitä ensi kesäkuussa vaaliuurnilla todella tapahtuu. Näin voi uumoilla aiemman vaalidatan perusteella.
Äänioikeutettujen EU-alueen kansalaisten äänestysinnokkuus kohosi edellisissä vuoden 2019 vaaleissa täpärästi yli 50 prosenttiin, mikä oli korkein tulos koko 2000-luvulla. Kaksissa niitä edeltäneissä vaaleissa äänestysprosentti koko EU-alueella oli vajaat 43.
Vuonna 2019 korkein äänestysprosentti
Suomessa tulos oli vuoden 2019 vaaleissa 40,8 prosenttia eli heikompi kuin kaikkien EU-kansalaisten kesken. Silti kyse oli Suomen EU-vaalihistorian toiseksi korkeimmasta äänestysprosentista.
Tuota ylemmäs äänestysprosentti on Suomessa kivunnut vain maan ensimmäisissä EU-vaaleissa vuonna 1996, jolloin uurnilla kävi vajaat 58 prosenttia äänioikeutetuista.
Samaan aikaan kun suomalaiset raportoivat kyselyssä innokkaista äänestyshaluistaan, he näkivät EU:lla olevan vähemmän vaikutusta päivittäiseen elämäänsä kuin EU:n kansalaiset keskimäärin. Kaikista vastaajista 70 prosenttia katsoi, että EU:lla on vaikutusta heidän päivittäiseen elämäänsä, kun suomalaisvastaajista tällä tavoin ajatteli 64 prosenttia.