Suomalaisten mielestä Euroopan unioni on etäinen, hajuton ja mauton, kirjoittaa MTV uutisten Eurooppa-kirjeenvaihtaja Heikki Piuhola.
Muutaman eurooppalaiseen päätöksentekoon syvälle uppoutuneen suomalaismepin vastuut raportoijina tai EU:n puolueryhmien keskinäiset erimielisyydet eivät juuri välity äänestäjille, eivätkä näin saa kansalaisten intohimoja heräämään EU-asioihin.
EU:n kannatus niin suomalaisten kuin muiden eurooppalaisten keskuudessa on pysynyt melko vakaana koronapandemiasta ja elvytyspaketista huolimatta. Äänestämistä eurovaaleissa pitää meistä tärkeänä yli puolet. Viime vaaleissa katkesikin äänestysprosentin pitkä laskeva trendi ja se nousi nuorten äänestäjien ansiosta 50,6 prosenttiin.
Kotimaan vaalikeskusteluissa Eurooppa-teemat eivät juurikaan äänestäjille kirkastu. Muutama suomalainen EU-toimittaja raportoi Brysselin ja Strasbourgin päätöksistä hyvin ja syvällisesti, mutta mitään klikkijuttuja EU:sta ei ole pitkään aikaan saatu.
Suomalaisessa keskustelussa korostuu eniten se mitä jäsenyys meille maksaa ja mitä saamme rahana takaisin.
Suomi on EU:n nettomaksaja, mutta pieni sellainen. Viennistämme 60 prosenttia kuitenkin kohdistuu EU-maihin ja vientituloissa olemmekin sitten jo melkoinen nettohyötyjä.
Muita EU:n hyötyjä on hankalampi mitata, mutta monet laskevat hyödyksi myös kuulumisen tähän 27 maan yhteisöön, liittymisen sen arvoihin ja periaatteisiin, sen merkityksen maailmanpolitiikassa, kansainvälisessä kaupassa ja voimakkaana vaikutuskanavana.
Koronapandemia on saanut eurooppalaiset konkreettisesti pohtimaan unionin merkitystä ja tulevaisuutta. Euroopan tulevaisuuskonferenssin käynnistyksen yhteyteen ajoitettu tuore eurobarometri korostaa kansalaisten halua saada kansalaisnäkemykset paremmin kuuluviin unionin päätöksenteossa.
Suomalaisten kannatus EU:lle on hyvin lähellä koko EU:n keskiarvoa. Koko EU:n tasolla 27 prosenttia pitää EU:ta nykyisellään hyvänä ratkaisuna, 45 prosenttia kannattaa EU:ta yleisesti, mutta on eri mieltä siitä, miten unionia on tähän saakka rakennettu.
Huomionarvoista on, että suurin kielteisesti unioniin suhtautuva ryhmä löytyy Suomesta, 10 prosenttia, kun EU-maiden keskiarvo on 5 prosenttia.
Myös Elinkeinoelämän Valtuuskunnan viikonloppuna julkaisema mielipidekysely antoi EU-jäsenyydelle Suomessa nyt 54 prosentin kannatuksen: Se on pysynyt jo viisi vuotta samoissa lukemissa. Suhtautuminen EU:n elpymispakettiin sen sijaan jakaa suomalaiset voimakkaasti, noin 40 prosenttia kannattaa, 38 vastustaa ja reilu 20 prosenttia ei osaa tai halua sanoa mielipidettään. Keskiviikkona eduskunta päättää Suomen osallistumisesta tai osallistumatta jättämisestä.
EU:n suurimmat vahvuudet ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen, samoin unionin taloudellinen, teollinen ja kaupallinen valta-asema. Unionin suurimmat haasteet kilpistyvät ilmastomuutoksen, terrorismin ja terveyden hallintaan. Korona-pandemia jakaa eurooppalaisten mielipiteet voimakkaasti, puolet arvioi EU:n onnistuneen hyvin ja toinen puoli surkeasti.
Euroopan tulevaisuuskeskustelu on kaikkien EU-johtajien lempilapsi, jopa niin, että koko projekti oli myöhästyä riitaan siitä, kenen vastuulle tulevaisuuspohdintojen pyörittäminen kuuluu. Nyt vastuu on istutettu keskelle EU-hallintokortteleita ja järjestelyllä on kolme puheenjohtajaa ja yhteinen sihteeristö.
Keskustelut ohjataan verkkokeskustelufoorumeille, joilla vähintään kymmenen alaotsikon alla voi vapaasti tehdä ehdotuksia EU:n kehittämisestä ja tulevaisuudesta, ottaa kantaa muiden esityksiin ja osallistua myös monikansallisiin keskustelufoorumeihin. Kansalliset EU-toimistot järjestävät eri aihepiireistä alueellisia keskusteluja.
Kansalaiset toivovat keskusteluihin nimenomaan tavallisia ihmisiä, nuoria, kansallisia hallituksia ja eri alojen asiantuntijoita. Yksityiskohta sekin, että meitä toimittajia näihin keskusteluihin ei juuri kaivattu, ei liioin julkkiksia, taiteilijoita, näyttelijöitä tai urheilijoita. Suomalaiset sen sijaan toivoivat hallituksen tulevan mukaan näihin keskusteluihin. Tulevaisuutta koskeva eurobarometri haastatteli lähes 27000 ihmistä, puolet oli halukkaita osallistumaan varmasti tai melko varmasti tapahtumiin tulevaisuuskonferenssin ympärillä.
Tulevaisuuden Euroopan kannalta tärkeimpiä tavoitteita ovat yhteismitalliset elinolosuhteet, suurempi keskinäinen solidaarisuus ja yhteinen terveyspolitiikka. Sen sijaan yhteinen armeija tai euro valuuttana kaikkiin jäsenmaihin jäivät tavoitteiden jälkipäähän.
Suomalaiset ovat tottuneempia poliittiseen vaikuttamiseen vaalien kuin verkkokeskustelujen, seminaarien tai kansainvälisten konferenssien kautta. Nuorten valmiudet näihinkin lienevät suuremmat kuin varttuneemmilla yhdenkään ikäpolven digitaitoja väheksymättä.
Kansallisilla EU-toimistoilla onkin nyt järkälemainen haaste saada meidät mukaan ideoimaan yhteisen unionimme tulevaisuutta. Kun EU-päätöksenteko usein näyttäytyy suomalaisillekin aamuyöhön venyneinä huippukokouksina, kovan riitelyn ja sovittelun jälkeisinä kompromisseina, epäilynä pelaavatko kaikki samoilla pelisäännöillä tai kansallisena riitelynä hallituksen ja opposition välillä EU-politiikan suunnasta, ideoi siinä sitten innostuneesti ja ennakkoluulottomasti.
Mutta yrittänyttä ei laiteta – Eurooppaseminaarit kaveriporukassa käyntiin.