Laajakaistayhteyksien leviäminen ympäri Suomea saa vauhtia. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan ministeriö pyrkii purkamaan sääntelyä ja helpottamaan rakentajien lupamenettelyä, jotta laajakaistayhteyksien rakentaminen sujuu nopeammin.
– Siten operaattorit ovat valmiita sijoittamaan toimintaan, mikä helpottaa sitä, että laajakaistaa on tarjolla sekä haja-asutusalueilla että kaupungeissa, sanoo Berner.
Isot operaattorit sitoutuvat sijoittamaan miljardi euroa kiinteän laajakaistan rakentamiseen 8-10 vuoden aikana, kertoo tietoliikenteen ja -tekniikan keskusliitto Ficom. Liiton mukaan sijoitus mahdollistaa nopean laajakaistan lähes kaikkiin kotitalouksiin vuoteen 2023 mennessä. Operaattoreihin kuuluvat DNA, Elisa, Sonera ja Finnet-yhtiöt.
Elisan toimitusjohtajan Veli-Matti Mattilan mukaan sijoittaminen laajakaistan rakentamiseen kannattaa. Nykyään kysyntää laajakaistalle lisäävät erilaiset viihdepalvelut, kuten televisiosisällön siirtyminen yhä enemmän internetiin.
– Aiemmin rahoituslupien hankkiminen on ollut vaikeaa ja kysyntä pienempää, sanoo Mattila.
Kilpailukykyinen hinta lisäisi kysyntää
Yhteyksien rakentaminen tarjoaa mahdollisuuden laajakaistaan, mutta kaikki eivät sitä välttämättä käytä. Bernerin mukaan kokonaisrakentamisen kasvaessa pyritään laajakaistan hinnasta saamaan entistä kilpailukykyisempi kuluttajalle.
Kilpailukykyinen hinta mahdollistaa sen, että kuluttajat pääsevät sähköisten palveluiden äärelle.
Laajakaistan saaminen maaseudulle on Bernerin mukaan tärkeää, sillä siellä on maatalous- ja metsäyrittäjyyttä.
– Esimerkiksi pienyrittäjät tekevät yhä enemmän töitä etänä, jolloin he ovat täysin riippuvaisia siitä, että yhteydet pelittävät. Ihan kaikkialle ei tulla todennäköisesti koskaan saamaan kiinteitä laajakaistayhteyksiä, joten silloin on tärkeää, että myös mobiilia edistetään koko ajan, sanoo Berner.
Mobiililla viitataan esimerkiksi viidennen sukupolven matkapuhelinverkon eli 5G-teknologian kehittämiseen.