Kaupunkien ydinkeskustoihin tulee taatusti 5g-verkot ensi vaiheessa, ennakoi professori Matti Latva-aho Oulun yliopistosta. Operaattoreille tulee 5g-puhelimia myyntiin loppukesästä.
Vaikka verkko on nopeampi kuin edeltävä sukupolvi, 5g-verkon ominaispiirre on, että tukiasemia on oltava tiheämmässä.
5g läpäisee heikosti rakenteita. Kauppakeskuksiin, joukkoliikenteen asemille, yliopistoihin, sairaaloihin, urheiluhalleihin ja vastaaviin on rakennettava paikallisverkkoja. Kotien wlan-lähiverkot ovat samankaltaisia.
– Operaattorit eivät yksinkertaisesti kykene rakentamaan verkkoja joka paikkaan, tietoliikennetekniikan professori Latva-aho arvioi.
Hän sanoo, että paikallisverkkoja tulee sinne, missä tarvetta on. Professorin mukaan verkkoa voi myös keilata antenneilla oikeaan suuntaan.
Ketkä rakentavat 5g-nuotat?
Lähiverkkojen rakentaminen vaatii professorin mukaan uudenlaista bisneslogiikkaa ja sovittuja lainalaisuuksia.
– Kenellä on kannustin rakentaa verkko? Tilan hallinnoijalla tietysti, mutta operaattorit vastustavat. Operaattorit omistavat taajuudet, verkot ja asiakkaat, Latva-aho sanoo.
Professorin mukaan Suomessa ja laajalti Euroopassa ei ole käytössä kansallista verkkovierailua eli roamingia. Suomessa kännykkä on jumissa yhdessä verkossa.
– Se on käsittämättömän hämmästyttävää. Lyhyen kantaman mobiiliverkoissa ei ole mitään järkeä, jos toisen verkossa ei voi vierailla.
Projektipäällikkö Marjo Uusi-Pantti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista kutsuu tällaisia neutral host -verkoiksi.
– Kunta tai kaupunki voisi tarjota verkon. Nämä ovat sopimuskysymyksiä, hän sanoo.
Professori Latva-aho sanoo, että tutkijat ovat koettaneet pitää ääntä kansallisen roamingin tärkeydestä. Hänen mukaansa Saksassa kuka tahansa voi rakentaa mobiiliverkkoja.
– Tässä mielessä Suomi ei ole ihan edelläkävijä, Latva-aho harmittelee.
Uudet palvelut avainasemassa
Uusi-Pantti ja Latva-aho eivät osaa suoralta kädeltä sanoa, mikä 5g-verkon sovellus tekee siitä valtavirtaa. Uudet palvelut ratkaisevat.
– Eihän kukaan osta 5g-kännykkää siksi, että se on 5g-puhelin. Siitä täytyy olla käyttäjälle jotain hyötyä, Uusi-Pantti sanoo.
Puhelimet maksavat tuoreeltaan Elisan liiketoimintajohtaja Antti Ihanaisen mukaan 800–1 000 euroa. Hän veikkaa läpimurtoa tulevaksi vuodeksi.
– Kalliimmat nykyiset 4g-puhelimet ovat samoissa hinnoissa. Virtuaalitodellisuuden sovellukset ja e-pelaaminen hyötyvät 5g-verkoista. Aika nopeasti uusia sovelluksia alkaa tulla, Ihanainen sanoo.
5g ei ole demokratisoiva väline
5g:n myötä automaatio, robotisaatio ja etäkäyttötavat yleistyvät. Puhutaan myös esineiden internetistä.
Liikenne- ja viestintäviraston Uusi-Pantti jakaa 5g-käytön kolmeen. Osa tarvitsee kunnon laajakaistan, toiset viipeettömän yhteyden ja kolmansilla päätelaitteita voi olla niin monta, että verkon kapasiteetin on kestettävä kuorma.
– Videoiden katselu sujuu nopealla verkolla, mutta silloin viipeellä ei ole merkitystä, toisin on etäyhteydellä tehtävässä sydänleikkauksessa, Uusi-Pantti sanoo.
Ericssonin ennusteen mukaan 5g-verkot vastaavat 35 prosentista mobiilidatasta vuonna 2024.
Monia yhteiskunnan tarpeita voidaan ratkaista tehokkaalla langattomalla verkkoyhteydellä.
– Valitettavasti on sanottava, että 5g-teknologia on täysin kehittyneiden rikkaiden maiden metropolialueiden teknologiaa, professori Latva-aho sanoo.
Hän muistuttaa, että 4–5 miljardilla ihmisellä ei ole pääsyä internetiin.
– Demokratisaatio tietoliikenteessä vaatii sen, että ihmisillä olisi yhtenevä pääsy internetiin. Tulevaisuudessa 6g voi vastata siihen.