Lääkäri kertoo, missä vaiheessa väsymyksestä pitää huolestua

Väsymys on varsin yleistä. Neurologiaan erikoistuva lääkäri Eemil Partinen arvioi, että puolella ihmisistä on ajoittain väsymystä tai uupumusta. Syy vetämättömään oloon voi löytyä niin elintavoista, elämäntilanteesta kuin vakavasta sairaudestakin.

Yleisin syy on yksinkertaisesti unenpuute – ihminen on siis nukkunut syystä tai toisesta huonosti. Tavallisia väsymyksen aiheuttajia ovat myös uniapnean kaltaiset elimelliset sairaudet sekä lääkitykset. Alkoholin käyttö on väestötasolla niin ikään merkittävä uupuneen olon aiheuttaja.

Kuormitustekijöiden, kuten stressin, ihmissuhdehuolten tai työttömyyden, vaikutusta ei voi unohtaa. Partinen arvioi, että väsymyksen yleisyyttä selittävät eniten nimenomaan ympäristötekijät.

– Meillä on hirveästi kuormitusta. Meidän elämä on hyvin pirstaleista. Me nukutaan nykyään paljon vähemmän kuin ennen ja meidän unenlaatu on heikompaa. Elämä on hyvin intensiivistä, tulee hyvin paljon virikkeitä ja välillä taas virikkeitä ei tule tarpeeksi, Partinen listaa.

Kiireen rauhoittaminen ja terveelliset elämäntavat, kuten säännöllinen liikunta, todennäköisesti piristäisivät monia jatkuvasta väsymyksestä kärsiviä. Tavalliseen väsymykseen auttaa tekeminen, sohvalla makaaminen johtaa vain entistä nuutuneempaan oloon.

Lue myös: Tuntuuko treenaaminen tahmealta? Personal trainereiden vinkeillä pääset eteenpäin

Väsymys vanhuksella vakavampi merkki

Koska väsymyksen taustalta voi löytyä myös ruumiillisia sairauksia, ei uutena ilmenneen oireen kanssa kannata jäädä odottelemaan yksin kovin pitkäksi aikaa.

– Jos se ei korjaannu väsymystä aiheuttavan syyn muutoksella, elintapojen muutoksella tai se jatkuu pidempään, lähtisin huolestumaan jo kuukauden jälkeen, Partinen sanoo.

Yleensä elimellisistä sairauksista johtuvaan väsymykseen kuitenkin liittyy myös muita oireita, kuten hengenahdistusta tai suorituskyvyn huomattavaa heikentymistä. Myös väsymykseen liittyvä laihtuminen, kuumeilu ja vatsakivut ovat vaaranmerkkejä.

Vanhuksia Partinen kehottaa hakeutumaan hoitoon ripeästi, sillä heidän kohdallaan väsymys uutena oireena on nuoria todennäköisemmin merkki elimellisestä sairaudesta. Nuorilla väsymys on usein taustaltaan psykososiaalista eli ympäristöön ja kuormitukseen liittyvää. Esimerkiksi ahdistukseen ja masennukseen liittyy usein väsymystä.

Iästä riippumatta väsymystilan syytä tulisi selvittää tutkimuksissa, mikäli oiretta on jatkunut puoli vuotta.

Kannattaako väsyneen tehdä koronatesti? Entä mittauttaa ferritiinit? Katso Partisen vastaus videolta. Juttu jatkuu videon alla.

Pitkäkestoisen väsymyksen hoito

Lääkärissä väsyneelle potilaalle tulisi tarjota kattava terveystarkastus, jossa selvitetään uupumuksen juurisyitä. Jos väsymykselle ei löydy fyysisistä tai psyykkistä syytä, johon puuttua, tarjotaan terapeuttisia lähestymistapoja.

Esimerkiksi liikunnan lisääminen, uneen panostaminen sekä stressin hillitseminen auttavat usein väsymykseen. Pitkäaikaisesta väsymyksestä kärsivää ei tulisi syytellä laiskuudesta, sillä yhteisön luoma paine vain pahentaa ongelmaa.

Jotkut pitkäaikaisesta väsymyksestä kärsivät hyötyvät masennuslääkkeiden käytöstä, vaikka uupumuksen taustalla ei masennusta olisikaan. Sen sijaan uni- ja ahdistuslääkkeet usein pahentavat väsymystä.

Lue myös: Jos uni ei tule, kokeile asiantuntijoiden vartin sääntöä – muuten uhkana viheliäinen kierre

Lue myös: Arki kulkee, mutta mikään ei tunnu miltään? Tällainen on salakavala korkean toimintakyvyn masennus: "Pinnan alla ihminen voi yhä huonommin ja huonommin"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Osittaislähteet: Terveyskirjasto 1 & 2