Puutiaisaivokuumeen vakavamman siperialaisen muodon odotetaan siirtyvän uusille alueille. Yleisesti on luultu, että vain taigapunkki kantaisi siperialaisvirusta. Tavallinen punkki pystyy kuitenkin myös kantamaan tätä ärhäkämpää virusmuotoa.
Suomessa esiintyy kaksi ihmiselle haitallista puutiaislajia: yleinen puutiainen ja taigapunkki eli siperianpuutiainen. Jälkimmäisen kantamaa viruksen alatyyppiä pidetään vakavampana.
Kymenlaakson keskussairaalassa oli viime vuonna hoidettavana neljä potilasta, joilla epäillään olleen puutiaisaivokuumeen siperialainen muoto. Potilaiden taudinkuva oli keskimääräistä vaikeampi esimerkiksi halvausoireiden takia.
Vaikeamman aivokuumeviruksen aiheuttamia tautiepäilyjä on ollut Kotkan seudulla muutamia viime vuosina, eniten viime vuonna.
Neurologian ylilääkäri Ilkka Pieninkeroinen kuitenkin muistuttaa, että virustyypin varmistaminen on vaikeaa.
– Tähän mennessä potilaista ei ole saatu suoraan viruseristystä, sanoo Pieninkeroinen.
– Vasta-ainetesti ei pysty erottamaan toisistaan näitä kahta virusta. Nähtäväksi jää, löytyykö siperialainen virustyyppi dna-tutkimuksella myöhemmin uudelta potilaalta akuuttivaiheessa. Tämä varmistaisi virustyypin, mutta toistaiseksi tätä varmistusta ei ole.
Pieninkeroinen arvioi, että Kymenlaakson keskussairaalan aivokuumepotilaat sairastivat siperialaista tautia, mutta olivat saaneet sen tavallisesta punkista.
Varmuus vain yhdestä tapauksesta
Punkkitutkijat ovat löytäneet tutkimuksissaan Kotkan edustalta Haapasaaresta ainoastaan Siperian virusta. Länsieurooppalaista, helpompana pidettyä Kumlinge-virusta saarelta ei ole löytynyt. Haapasaari on yksi saarista, joista tartuntoja on saatu.
Tähän mennessä Suomessa on todettu varmuudella vain yksi siperialaisviruksen aiheuttama puutiaisaivokuumetapaus. Vuonna 2010 mieshenkilö menehtyi siperialaisen viruksen aiheuttamaan aivokuumeeseen, kun punkki puri häntä Kokkolan saaristossa. Punkkeja ei kuitenkaan tutkittu, vaan viruseristys saatiin potilaasta.
Puutiaisaivokuumeen (TBE) tartunnat Kotkan saaristossa:
2010 (2)
2011 (0)
2012 (3)
2013 (0)
2014 (4)
Lähde: Kymenlaakson keskussairaala
Pieninkeroinen ei halua arvioida, kuinka paljon mahdollisia siperialaisviruksen aiheuttamia tautiepäilyjä tulee tänä vuonna. Tartuntoja on aiempina vuosina tullut ainakin Haapasaaresta, Kirkonmaasta ja Kuutsalon saarista. Tänä keväänä epäilyjä ei ole ollut yhtäkään.
– Minulla on tunne, että punkit leviävät saarilta kohti rannikkoa, ylilääkäri sanoo.
– Esimerkiksi kaikki Kuutsalon asukkaat ovat ymmärtääkseni ottaneet rokotteen. Olenkin pohtinut, pitäisikö nyt myös mantereella asuvia kehottaa rokotuksiin.
Pieninkeroisen mukaan puutiaisaivokuumerokote näyttää suojaavan tartunnoilta hyvin, mutta toistaiseksi ei ole varmuutta suojaako rokote yhtä hyvin siperialaiselta virustyypiltä.
Turun yliopiston tutkijat ovat löytäneet puutiaisaivokuumeen vakavampaa muotoa kantavaa taigapunkkia ainakin Pirkanmaalta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Pohjanmaalta sekä Pohjanmaalta.
– Huolestuttavaa tässä onkin se, että tavallinen punkki (Ixodes ricinus) pystyy sitä myös kantamaan, sanoo ylilääkäri Ilkka Pieninkeroinen.