Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut suosituksia punkkirokotteelle kolmelle alueelle Helsinkiin. Rokotussuositusalueita ovat Etelä-Laajasalo, Jollas ja Kivinokka. Suomalaisten arvellaan saavan noin viisisataatuhatta punkin puremaa vuosittain.
THL:n suositukset perustuvat ihmisissä todettujen tautitapausten määrään. Jollaksessa asuva Timo Mutka ei ole huolissaan punkeista. Mutkan mukaan etenkin Jollaksen eteläranta on aina ollut punkkipitoista aluetta.
– Täällä on aina ollut punkkeja ja aina niihin on suhtauduttu pikkaisen varovaisemmin, Mutka kertoo.
Koiranulkoiluttajilla on usein suurempi riski saada punkki, varsinkin jos koiraa ulkoilutetaan maastossa. Punkki voi tarttua helposti koiran turkkiin ja sitä kautta myöhemmin mahdollisesti myös ihmiseen. Mutkan yksivuotiaalla Lola-koiralla turkki on hyvin tiheä ja paksu. Mutka uskoo, että punkkien vaikeampi tarttua siihen.
– Yksi punkki on tänä keväänä löytynyt ja se oli tuossa silmäkuopassa, missä ei ole karvaa oikeastaan ollenkaan.
Mutkan mielestä on hyvä, että THL antoi rokotesuosituksen Jollakseen. Suositus ei häneen vaikuta, sillä hän on jo ottanut rokotteen. Myös koiralle on annettu punkinestotabletti, jonka vaikutus kestää kolme kuukautta.
Mutka ei ole kuullut tapauksista, jossa pukki olisi tarttunut ihmiseen. Koirista niitä löytyy tuon tuosta.
– Taustalla on ikäviäkin tarinoita. Tiedän, että ainakin yksi koira on menehtynyt siihen, että se sai borrelioosin tai puutiaisaivokuumeen.
Etelä-Suomessa on ollut punkkeja jo pitkään
Turun yliopiston puutiaisasiantuntija Jani Sormusen mukaan uudet suositukset rokotteille eivät tarkoita sitä, että punkit olisivat levinneet uusille alueille.
– Puutiaisiahan meillä on ollut Etelä-Suomessa hyvin runsaastikin 50-luvulta asti.
Sormunen uskoo, että puutiaisten tai niiden isäntäeläinten määrissä on tapahtunut muutoksia. Puutiaisen kantamia viruksia tulee Suomeen esimerkiksi muuttolintujen mukana. Myös puutiaisia tulee lintujen mukana.
– Se vaatii sen, että mille paikalle tämä lintu tulee tai minne puutiainen irtoaa, että siellä on olemassa oleva puutiaiskanta ja sopivasti isäntäeläimiä, etenkin jyrsijöitä.
Sitkeä laji
Varsinkin etelässä on ollut hyvin leuto talvi. Sormusen mukaan ei ole juurikaan todisteita, että vastaavat sääilmiöt juurikaan vaikuttaisivat puutiaisten määrään.
– Tämähän on laji, joka elämää napapiirin pohjoispuolelta Marokkoon asti.
Sormusen mukaan asiantuntijat selvittävät parhaillaan, voidaanko esimerkiksi kaupunkien puistoissa tehdä jotain toimenpiteitä, joilla punkkeja saisi vähemmäksi.
Puutiaiset levittävät etenkin virusta, joka aiheuttaa puutiaisaivokuumeen sekä borrelioosia. Sormusen mukaan ei ole näytteitä siitä, että korona voisi tarttua punkkien välityksellä.
– Vaikuttaa siltä, että tämmöinen veren välityksellä tapahtuva leviäminen on harvinaista.