Infektiolääkäri Kirsi Valveen mukaan tuberkuloosiin sairastunut ammattikorkeakoulun opiskelija on Taysissa hoidettavana.
– Tuberkuloosin hoito aloitetaan aina parin viikon sairaalahoitojaksolla, jonka ajan potilas voi vielä tartuttaa. Samalla nähdään lääkehoidon teho ja mahdolliset haittavaikutukset.
– Opiskelija saa ensin neljä erilaista lääkettä neljä kuukautta ja sen lisäksi parin kuukauden ajan vielä kahta erilaista lääkettä. Lääkkeet otetaan valvotusti. Lääkehoidon yleisin haittavaikutus on maksatulehdus, kertoo Valve.
Valveen mukaan arvoitukseksi jää, milloin opiskelija on saanut tartunnan.
– Hän on kotoisin maasta, jossa tauti on yleinen. Tuberkuloosi voi puhjeta jopa vuosikymmeniä myöhemmin. Opiskelija hakeutui tutkimuksiin toukokuussa. Taudin etenemisen perusteella olemme voineet selvittää, että hän on tartuttanut tautia helmikuusta saakka.
Tuberkuloosi Suomessa kansantauti
Suomessa tuberkuloosi oli vielä 1930-luvulla kansantauti, jota kutsuttiin keuhkotaudiksi. Silloin joka tunti kuoli yksi suomalainen tuberkuloosiin.
Tuberkuloosi on edelleen yleinen sairaus suuressa osassa maailmaa. Siihen sairastuu vuosittain noin 9 miljoonaa ihmistä. Sairastuneista 1,5 miljoonaa kuolee. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti kehittyvissä maissa.
Nykyään Suomessa todetaan vuosittain vain noin 300 uutta tuberkuloositapausta. Sairastuneista noin neljännes on ulkomaalaissyntyisiä.
– Sairastunut on opiskellut Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) Tekniikan alan koulutusohjelmassa, jonka vuoksi samassa ryhmässä opiskelleet ja heitä opettaneet ovat altistuneet. Tämän lisäksi altistuneisiin kuuluu muutama henkilö opiskelijan lähipiiriistä. Olemme informoineet myös heitä tänään asiasta.
Valveen mukaan altistuneita on koululla noin 40.
– Koulu on jo päättynyt, joten kerroimme opiskelijoille sähköpostitse ja opettajille pidimme tiedotustilaisuuden.
Tartunta selviää syksyllä
Valveen mukaan heillä ei ole tiedossa vielä, että yksikään altistuneista oireilisi.
– Olemme ohjeistaneet altistuneita ottamaan yhteyttä lääkäriin, jos oireita ilmenee. Heidän tulee käydä keuhkokuvissa ja veritesti otetaan elo-syyskuussa, koska silloin on kulunut pari kuukautta viimeisestä altistumisesta.
Valveen mukaan vastauksia mahdollisista uusista tartunnoista saadaan vasta lokakuussa.
– Tampereella aloitetaan syksyllä ulkomaisten opiskelijoiden, töihin tulleiden ja avioliiton kautta Suomeen tulleiden tuberkuloositestaus STM:n ohjeiden mukaan.
– Tähän saakka seulonta on tehty vain turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Nyt testausta laajennetaan.
Kuka sairastuu tuberkuloosiin?
Tuberkuloosille altistuminen ja tuberkuloositartunta eivät johda automaattisesti sairastumiseen.
Vain kolmasosa tuberkuloosille altistuneista terveistä aikuisista saa tuberkuloositartunnan ja heistä vain yksi kymmenestä sairastuu tuberkuloosiin.
Sairastuminen riippuu tartunnan saaneen henkilön ominaisuuksista ja vastustuskyvystä. Sairastumisriski tartunnan jälkeen on suurin pienillä, rokottamattomilla lapsilla, iäkkäillä ja niillä joiden elimistön puolustuskyky on sairauksien tai lääkitysten myötä heikentynyt.
Suurimmalla osalla tartunnan saaneista tuberkuloosi jää elimistöön lepotilaan. Oireeton tuberkuloositartunnan saanut henkilö ei tartuta tuberkuloosia.
Tuberkuloosi – vaikea diagnosoitava
THL:n infektiolääkäri Katrine Pesolan mukaan tuberkuloosi on vaikea diagnosoitava ja hoidettava.
Pesolan mukaan tartunnan saaneella voi olla pitkittynyttä yskää, painon laskua ja potilas voi olla muutenkin huonovointinen.
– Diagnosointia vaikeuttaa se, että bakteeri kasvaa huonosti ja hitaasti laboratoriossa. Bakteeri tarvitsee juuri tietyt olosuhteet kasvaakseen.
– Onneksi tauti ei tartu helposti vaan vain joka kolmas läheisessä kontaktissa ollut sairastuu. Samassa taloudessa asuvat ovat riskissä, mutta ei samassa bussissa.
Pesolan mukaan tauti ei tartu wc-hanoista tai oven rivoista, mutta se tarttuu vesipiipuista tai juomalasista.