Lääkkeiden saatavuushäiriöt pahentuneet: "Pitkät hoitojonot venyvät turhasta syystä"

Asiantuntijan mukaan tilanne pidentää jo ennestään kuormittuneen terveydenhoidon potilasjonoja ja aiheuttaa lisäkustannuksia.

Viime vuonna lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea vastaanotti lääkeyrityksiltä ennätysmäärän lääkkeiden saatavuushäiriöilmoituksia. Tänä vuonna vauhti on kiihtynyt entisestään. Kansainväliset tuotanto- ja logistiikkaketjut ovat pitkiä.

– Kun jossain kohtaa ketjua tulee häiriö, se näkyy sitten lopputuotteen saatavuushäiriönä, kertoo yksikön päällikkö Timo Mauriala Fimeasta.

Mauriala näkee tilanteessa uhkia myös lääkkeiden laadun kannalta.

– Sinällään kyllä, että kun tuotantokustannukset pyritään painamaan alas niin, että etsitään halvin mahdollinen tuotantopaikka, niin kyllä siinä helposti jossain määrin vaarantuu valmisteiden laatu.

Ovatko asiakkaat pulassa?

Maurialan mukaan perinteisesti saatavuushäiriöitä ilmoitetaan eniten hermostoon vaikuttavista lääkkeistä sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeistä.

– Nyt (saatavuushäiriöitä) on näkynyt esimerkiksi diabeteslääke Ozempicissa, jossa on pidempiaikainen saatavuushäiriö. Toinen ryhmä on epilepsiaryhmä, jossa se on näkynyt, kommentoi johtava proviisori Mikaela Pammo Yliopiston Apteekista.

Pammon mukaan asiakkaat eivät ole kuitenkaan joutumassa pulaan:

– Useimmiten asiakas saa lääkkeen mukaansa, kun tulee apteekkiin ja usein löytyy myös vastaava vaihtoehto, jos hänen lääkkeensä on loppu.

Silti lääkepula näkyy apteekkien ja terveydenhuollon työmäärän kasvuna. Maurialan mukaan tilanteessa pitkät hoitojonot venyvät entisestään.

– Ja periaatteessa vähän turhasta syystä. Lääkäreiden pitää sitten ottaa vastaan potilaita useampia kertoja, yrittää vaihtaa lääkkeitä tai pahimmillaan etsiä muita hoitomuotoja, Mauriala toteaa.

Fimea lähettää terveisiä tulevalle hallitukselle – lääkkeiden hinnoista ei pitäisi enää leikata, jotta Suomi säilyisi kilpailukykyisenä markkinana.