Oikeus katsoi miehen hakanneen iäkkäälle anopilleen kuolettavat vammat Tampereella viime heinäkuussa. 85-vuotias nainen kuoli saamiinsa vammoihin vasta sairaalassa muutamia viikkoja myöhemmin elokuussa.
Mies kiisti tapposyytteen ja potkineensa uhria, mutta myönsi aiheuttaneensa uhrin kuolemaan johtaneet vammat. Mies oli tönäissyt anoppinsa vasten lasivitriiniä ja sen jälkeen löynyt tätä nyrkein.
Miehen mukaan hän ei kuitenkaan ollut ymmärtänyt hyökänneensä anoppinsa kimppuun.
– [Mies] on ollut käsityksessä, että teko kohdistuu henkilöön tai henkilöihin, jotka ovat tulleet asuntoon [miestä] tappamaan, tuomiossa kuvaillaan miehen kertomusta.
Lue myös: Miehen syytetään hakanneen iäkkään anoppinsa hengiltä – uhri kuoli sairaalaan viikkoja hyökkäyksen jälkeen
Kertoi luulleensa hyökkäävänsä tunkeutujan kimppuun
Mies on kertonut olevansa lähes sokea ja epäilleen hyökkäystä, koska oli riidellyt vaimonsa kanssa ennen vaimon lähtemistä kotoa. Riidan yhteydessä oli hänen mukaansa esitetty tätä koskevia uhkauksia.
Kuullessaan ääniä asunnossa mies kertomansa mukaan kuvitteli siellä olevan tunkeutuja, ja hyökkäsi huoneeseen työntäen siellä olleen kumoon ja lyöden tätä useamman kerran. Hän kertoi oikeudessa, että kesken väkivallan hän kuitenkin huomasi uhrillaan olevan huivi ja tajusi kyseessä olevan anoppinsa. Hän oli kertomansa mukaan luullut anoppinsa lähteneen ulos vaimonsa kanssa.
– [Mies] on vielä lisännyt, että ei olisi halunnut [anoppiaan] rusikoida, tuomiossa todetaan.
Naapuri oli soittanut poliisin, kun oli kuullut asunnosta naisen huutavan ”auttakaa, auttakaa”.
Määrättiin mielentilatutkimukseen
Vielä ensimmäisessä kuulustelussa mies ei ollut kertonut tällaista, vaan oli sanonut menettäneensä malttinsa selittämättömästä syystä ja hyökänneensä anoppinsa kimppuun puhelimen soimisen ärsyttämänä.
Oikeudessa kuultiin myös uhrin tytärtä ja miehen vaimoa, joka kertoi puhuneensa äitinsä kanssa ennen väkivallantekoa. Tekoa edeltänyt puhelu oli oikeuden kannalta keskeinen näyttö siitä, että mies tiesi kenen kimppuun oli käymässä.
– Käräjäoikeus katsoo, että [mies] on heikosta näkökyvystään huolimatta tunnistanut [anoppinsa] äänestä, koska he ovat asuneet samassa asunnossa yli puoli vuotta ja tunteneet toisensa jo tätä ennen. Käräjäoikeus pitää selvitettynä, että [mies] on kuullut [anopin] puhelimen soivan ja kysynyt [tältä], kuka on soittaja.
Oikeus katsoi miehen toimineen syytteessä kuvatulla tavalla poislukien sen, että näytön perusteella tämän ei voitu katsoa potkineen uhria, vaikka hänen jaloissaan verta olikin.
Mies määrättiin mielentilatutkimukseen, jonka jälkeen oikeus päättää tuomiosta.