Lahjasoluhoitojen onnistumisprosentti on korkea, mutta luovuttajista on pulaa – Maija on tuplalahjoittaja: "Kun voin, miksi en tekisi sitä"

Toimivatko "varmat päivät"? Näin kiertotietoisuus toimii 5:09
KATSO MYÖS VIDEO: Kuinka toimii niin kutsuttu "varmat päivät" eli kalenterimenetelmä ja mihin perustuu hormonitasojen mittaaminen? Suvi Lehtilä kertoo, kuinka ovulaation voi tunnistaa kohdunkaulan limaa tarkkailemalla.

Suomessa tehdään vuosittain noin 700 hedelmöityshoitoa lahjoitetuilla munasoluilla. Näistä noin puolet johtavat raskauteen. Luovuttajista on kuitenkin huutava pula.

Lahjamunasoluilla tehty hedelmöityshoito on osalle naisista ja pariskunnista ainoa tapa saada lapsi. Suurin syy lahjamunasolujen tarpeeseen on se, ettei lasta haluavan naisen omat munasolut ole enää riittävän laadukkaita siihen, että raskaus saataisiin alkamaan.

Toki se, että lapsia hankitaan myöhemmällä ja myöhemmällä iällä vähän lisää sitä, että hedelmöityshoito päädytään tekemään nimenomaan lahjasoluilla, kertoo Dextra hedelmällisyysklinikan vastaava lääkäri Marika Mikola Huomenta Suomessa.

Luovuttajalla oikeus tietää lahjasolujensa kohtalosta

Kaksi kertaa munasolujaan luovuttanut Maija Kalliola päätyi lahjasoluluottajaksi alun perin, kun kuuli ystävänsä luovuttaneen munasoluja.

Sitten kuulin, että tuttavapariskunnalla oli vaikeuksia saada omia lapsia, mutta lopulta he olivat saaneet pari lasta lahjasolujen kautta ja sitä ajatus lahjoittamiseen lähti.

Kalliola kertoo, että luovuttajalla on oikeus saada tietää, onko luovutetusta munasolusta saatu raskautta alkamaan tai onko niistä syntynyt vauvoja maailmaan.

Olen ajatellut, miten suhtaudun, jos 18 vuoden päästä ovelle tulee lapsi kolkuttelemaan. Itse suhtaudun asiaan niin, että minä olen siinä pelkkää biologiaa ja jos lapsi haluaa tavata minut, niin tervetuloa.

Hedelmöityshoitolain mukaan lahjoitetusta munasolusta syntyneellä lapsella on tosiaan oikeus tietää 18 vuotta täytettyään, kuka hänen biologinen äitinsä on.

Kalliola tietää, että hänen ensimmäisen munasolujenluovutus kertansa jälkeen ainakin yksi raskaus on saanut alkunsa juuri hänen luovuttamillaan soluilla.

Samalla tavalla kuin olen käynyt luovuttamassa verta, olen luovuttanut myös munasoluja. Kun voin sen tehdä, miksi en tekisi.

Lahjasoluilla tehdyissä hoidoissa paras onnistumisprosentti

Munasoluja voivat lahjoittaa 18–35-vuotiaat perusterveet naiset, jonka lähisuvussa ei ole mahdollisesti periytyviä sairauksia.

Lahjasolun vastaanottajat saavat tietää, millä perusteella asiantuntijat ovat valinneet tietyn lahjoittajan solut juuri heille.

Luovuttajasta saa kertoa hiusten värin, silmien värin, pituuden sekä ihon värin, Mikola kertoo.

Lahjasoluilla tehdyt hedelmöityshoidot ovat tosi kiitollisia ammattilaisille, luovuttajille sekä lahjan saajille, koska niissä on paras onnistumisprosentti.

Mikola kertoo, että karkeasti laskettuna joka toinen lahjasoluhoidosta aikaan saatu sikiö, joka siirretään kohtuun, saa aikaan raskauden.

Katso koko keskustelu: Pula munasolujen luovuttajista, mitä tehdä? Vieraina Dextra hedelmällisyysklinikan vastaava lääkäri Marika Mikola ja munasoluluovuttaja Maija Kalliola.

Lue myös:

    Uusimmat