Suomessa lahjasukusolut ovat olleet käytössä julkisella puolella vuoden 2019 marraskuusta lähtien. Sitä ennen lahjasukusoluilla tehtyjä hedelmöityshoitoja on tehty vain yksityisellä sektorilla.
Lahjoittajien määrä on yllättänyt lääkäritkin. Husin erikoislääkäri, dosentti Viveca Söderström-Anttila kertoo, että ensimmäiset hoidot julkisella puolella on nyt käynnistetty.
Lue myös: Dna-testi paljasti, ettei isä ollutkaan biologinen – Timo järkyttyi löydettyään 10 sisaruspuolta: "Meitä sisaruksia voi olla vaikka sata"
– Lahjoittajia on ollut yli odotusten. Moni on kertonut, että on hieno asia, että hoitoja tehdään nyt myös julkisella puolella, Söderström-Anttila sanoo.
Munasolun luovuttajia kaikista luovuttajaehdokkaista on ollut kaksi kolmasosaa ja sperman luovuttajia yksi kolmasosa.
– Se vähän yllätti, sillä olen itse ollut yksityisellä puolella niin kauan, ja aina on ollut pulaa luovuttajista – varsinkin munasolun luovuttajista. Yllätti, positiivisesti, Söderström-Anttila miettii.
Munasolun lahjoittajalle rahaa, sperman ei
Sukusolun lahjoittajalle korvataan kulut ja kaikki saavat Kelan päivärahan suuruisen summan niiltä päiviltä, joina ovat asioineet sairaalassa.
Lisäksi munasolun luovuttajat saavat ylimääräisen "haittakorvauksen", jonka suuruus on 250 euroa. Summa on saman suuruinen julkisella ja yksityisellä puolella.
– Munasolun luovuttajalle joudutaan antamaan hormonihoitoa, joka voi aiheuttaa alavatsalla turvotusta ja kipua. Naiselle tehdään myös pieni kirurginen toimenpide, jolla munasolut saadaan kerättyä munarakkuloista, Söderström-Anttila kertoo.
Lisäksi munasolun luovuttaneella naisella on toimenpidepäivän lisäksi yksi sairaslomapäivä. Kaikki eivät kuitenkaan halua edes ottaa haittakorvausta vastaan.
– Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa maksettava summa on todella pieni verrattuna esimerkiksi muihin Euroopan maihin.
Spermanluovuttajalle ei makseta ylimääräistä haittakorvausta.
Viiden perheen sääntö
Vuonna 2007 voimaan tulleen hedelmöityshoitolain mukaisesti lahjoitetusta sukusolusta syntyneellä lapsella on oikeus täysi-ikäiseksi tultuaan saada tietoa luovuttajan henkilöllisyydestä.
Luovuttajat rekisteröivät tietonsa luovuttaessaan sukusoluja kansalliseen luovuttajarekisteriin, jota Valvira ylläpitää.
– Tämä on tärkeä asia ja monelle luovuttajaehdokkaalle tämä onkin selvä jo entuudestaan, Söderström-Anttila kertoo.
Ennen lain voimaantuloa saman luovuttajan sukusoluja on voinut käyttää monen naisen hoidossa. Nykyään saman luovuttajan soluja saa käyttää viidelle hedelmöityshoitoja saavalle parille. Samalle parille voi kuitenkin syntyä monta täyssisarusta, eli luovuttajalle voi olla enemmänkin jälkeläisiä kuin vain viisi.
Valviran mukaan suuri osa Suomessa käytettävistä sukusoluista on tuotu ulkomailta, varsinkin Tanskasta. Niitäkin koskee sama viiden perheen sääntö.
Sääntö koskee kuitenkin vain Suomeen tuotavien sukusolujen määrää. Siitä, kuinka paljon saman luovuttajan sukusoluja toimitetaan esimerkiksi Tanskasta muihin maihin, ei tiedetä. Sen takia kansainvälisestä solupankista voi vuoden 2007 jälkeenkin löytyä useita puolisisaruksia.
Sukusolujen luovuttajia tarvitaan kuitenkin jatkuvasti. Tietoa luovuttamisesta saat esimerkiksi Husin sukusolupankista.