Asuntolainojen saaminen vaikeutuu nykyisestä, jos hallituksen kaavailema velkakatto astuu voimaan lakiluonnoksen mukaisesti, arvioi lainoja myöntävän Danske Bankin ekonomisti.
Hallitus esittää lakiluonnoksessaan kotitalouksille velkakattoa, jossa velkaa saisi olla Suomen Pankin laskelmien mukaan yhteensä noin viisinkertainen määrä kotitalouden vuosittaisiin bruttotuloihin verrattuna. Lakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle kesän aikana.
Lue lisää: Hallitus laittamassa suomalaisten asuntolainoille rajoja – jos vaikutukset lainanmyöntöön pidetään vähäisinä, lainaa saisi yhteensä viisi kertaa vuositulojen verran
– Itse en ole kauhean vakuuttunut velkakaton tarpeellisuudesta. Jos velkakatto tulee, niin sen tulee olla riittävän korkea ja joustava. Muutoin se jarruttaa liiaksi luotonantoa ja aiheuttaa tarpeettomia markkinahäiriöitä, sanoo lainoja myöntävän Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.
Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin laskelmien mukaan viime vuonna noin 21 prosenttia uusista lainoista myönnettiin kotitalouksille, joiden velka-tulosuhde oli yli 500 prosenttia.
Appelqvistin mukaan laskelma on suuntaa antava siihen, kuinka moni lainoista jäisi myöntämättä velkakaton myötä. Tarkkoja vaikutuksia on kuitenkin vielä vaikeaa arvioida tarkkaan.
– Kyllähän se joissain tapauksissa johtaisi siihen, että lainaa ei voida myöntää. Esityksessä on onneksi myös joustoa, mikä on tärkeää, koska ihmisten tilanteet luotonmyönnön hetkellä vaihtelevat. Nykyinen tulotaso ei kerro välttämättä tulevista tuloista tai varallisuudesta.
Velkakaton on määrä vaikuttaa lainanmyöntökäytäntöihin vain vähän. Esityksen mukaan luottorajat eivät ole ehdottomia, ja osalle luotonottajista voitaisiin sallia tavanomaista korkeampi velkataso esimerkiksi varallisuuden perusteella.
Huolena kotitalouksien velkaantuminen
Valtiovarainministeriön mukaan suomalaisten velkaantuminen on kasvanut historiallisen korkealle. Suomen Pankin mukaan velkaantuminen heikentää jo Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä.
Lue lisää: Suomen Pankki vaatii suomalaisille velkakattoa ja asuntolainojen pituusrajoitusta
Jos suomalaiset eivät itse osaa hillitä velkaantumistaan, eikö ole hyvä asia, että sitä säädellään?
– Viranomaisten tehtävä on toki olla huolissaan velkaantumisesta ja pankkien tehtävä puolestaan on olla huolissaan siitä, että saadaanko riittävästi rahoitusta ja luottoa myönnettyä, jotta ihmiset saavat ostettua esimerkiksi asuntoja. Lopulta on poliittinen päätös on tasapainoilla näiden välillä.
Suomen Pankki on moittinut pankkeja asuntoluottojen lainaehtojen löystymisestä. Appelqvistin mukaan pankit eivät myönnä lainoja liian löyhin perustein.
– Osittain velkakatolla yritetään tehdä sitä sääntelyä, mitä pankki tekee jo nyt. Jo nyt kaikki luotot käydään läpi. Ei asia ole niin, että kuka tahansa voisi kävellä pankkiin ja saada lainaa.
Suomen Pankin laskelmien mukaan lainakatto olisi noin 500 prosenttia, mikä tarkoittaisi, että esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa bruttona tienaavalla saisi olla yhteensä enintään 200 000 euroa velkaa.
– Se ei kauhean pitkälle riitä ainakaan kasvukeskuksissa, kuten pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa, joissa asuntojen hinnat ovat korkeita, Appelqvist sanoo.