Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkinta voi mennä pilalle, jos vanhempi on läsnä kuulusteluissa: "Voi estää kokonaan lasta puhumasta"

Lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjuttuja paljastuu Suomessa jatkuvasti. Yhdellä ja samalla tekijällä voi olla jopa kymmeniä uhreja. Esimerkiksi Pirkanmaan käräjäoikeudessa alkaa ensi vuoden alussa kaksi isoa oikeusjuttua, joissa kahden miehen syytetään hyväksikäyttäneen seksuaalisesti yhteensä lähes 200 lasta. 

Usein teot tapahtuvat internetissä ja sosiaalisen median eri alustoilla. Tekijät ottavat yhteyttä lapsiin esimerkiksi Instagramin tai Snapchatin kautta.

Huoltajan läsnäolo voi heikentää näyttöä

Alaikäisen lapsen huoltajalla on oikeus halutessaan nähdä ja kuulla lapsen kuulustelut, joissa tältä kysytään teosta. Useita hyväksikäytön uhriksi joutuneita lapsia oikeudessa avustanut asianajaja ei kannusta huoltajia tähän.

– Huoltajien ei ehdottomasti pitäisi tulla kuulusteluun paikalle. Heillä on siihen lain mukaan oikeus, mutta myös ministeriön ohjeissa poliisille todetaan, että olisi parempi, jos huoltaja ei tulisi, asianajaja Minna Pilviö sanoo Rikospaikan haastattelussa.

– Ei kai kukaan huoltaja halua omalla toiminnallaan heikentää jutun näyttöä, eli sitä, mitä heidän oma lapsensa kertoo poliisille.

Pilviö puhuu asiasta yleisellä tasolla eikä hän ota kantaa yksittäisiin seksuaalirikostutkintoihin tai keskeneräisiin oikeudenkäynteihin.

Pilviön mukaan vanhemman läsnäolo kuulustelussa voi pahimmillaan jopa pilata koko rikostutkinnan. Hän on itse ollut avustajana seksuaalirikosjutuissa, joissa syytteet ovat kaatuneet osittain siksi, että vanhemman läsnäolon kuulustelussa on katsottu heikentäneen lapsen kertomuksen luotettavuutta.

– On tilanteita, joissa syyte on hylätty ja jopa tuomiossa on kirjoitettu, että lapsen kertoman luotettavuutta heikentää merkittävästi se, että kuulusteluissa istuu huoltaja vieressä. Pahimmillaan huoltaja voi sanoa lapselle, että kerro nyt miksi tänne tultiin ja se jo on johdattelua.

Lapsen voi olla vaikea puhua

Pilviö on itse entisenä poliisina kuulustellut kymmeniä lapsia, jotka ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Asianajajana hän on avustanut tällaisia lapsia usein oikeudessa.

Hänen kokemuksensa mukaan lapsen on vaikeaa kertoa hyväksikäytöstä, jos vanhemmat ovat läsnä kuulusteluissa tai jos lapsi tietää, että isä tai äiti katsoo kuulustelun jälkikäteen.

– Lapsen voi olla vaikeampi puhua tällaisessa tilanteessa ja se voi myös värittää hänen kertomaa tiettyyn suuntaan. Jos lapselle on tullut ajatus siitä, millaisen kertomuksen äiti tai isä haluaa kuulla, hän kertoo sellaisen tarinan. Jossain tilanteessa vanhemman läsnäolo voi estää kokonaan lasta puhumasta, Pilviö sanoo.

Erityisesti varhaisteini-ikäiselle lapselle voi olla erityisen vaikea käsitellä sitä, että hänen huoltajansa näkee kuulustelun. 

– Kun ajatellaan tilannetta, että varhaisteini tuodaan poliisin luo kertomaan hyvin arkaluonteisesta asiasta ja hänelle kerrotaan, että kuulustelun jälkeen äitisi tai isäsi katsoo tämän tallenteen, on selvää, että se voi vaikuttaa siihen, miten paljon lapsi uskaltaa tosiasiassa asiasta kertoa. Lapselle voi tulla tunne, että hän jättää mieluummin kertomatta.

Huoltajaa ei pidetä pimennossa

Pilviö toivoo, että vanhemmat eivät tutustuisi kuulustelutallenteeseen ainakaan ilman, että lapsi antaisi itse siihen luvan.

– Tutkija voi kertoa vanhemmille, mitä kuulusteluissa on olellisilta osin selvinnyt ja millaista asiaa poliisi tutkii, mutta heidän ei ole pakollista katsoa koko kuulustelua. Eli huoltaja ei jää pimentoon rikosepäilystä, mutta lapsi saattaa uskaltaa paremmin kertoa kertoa asiasta poliisille.

Mikä on oikea tapa kuulustella lasta, joka on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi? Katso asianajaja Minna Pilviön koko haastattelu artikkelin yllä olevalta videolta.

Lue myös:

    Uusimmat