Lapsen syntymä sai päihderiippuvaisen Tanelin hakeutumaan hoitoon – käyttää päivittäin vahvaa metadonia, jotta pysyisi erossa huumeista: "Vastaanotto on ollut aika karua"

0:43img
Julkaistu 18.11.2018 06:24

Sami Lindfors

sami.lindfors@mtv.fi

Korvaushoitoon liittyy yhä ennakkoluuloja ja stigmaa, jotka voivat hankaloittaa hoidettavan kuntoutumista normaaliin elämään. Taneli kertoo oman tarinansa ja toivoo, että ymmärrys korvaushoidosta lisääntyisi.

– Valuuko minulla kuola suusta? Tai punottavatko silmäni?

Ei, kumpaakaan ei ole Tanelin olemuksesta havaittavissa.

Taneli kuvailee itseensä liitettäviä stereotypioita. Hän on aloittanut tammikuussa korvaushoidon ja käyttää voimakasta synteettistä opioidia, metadonia.

Sen käyttöön ja myös korvaushoitoon liittyy paljon negatiivisia ennakkoluuloja. Korvaushoito mielletään pahimmillaan huumeiden antamiseksi narkomaaneille.

Mutta näin ei ole Tanelin kohdalla, eikä hänen mukaansa monen muunkaan. Ja siksi hän haluaa kertoa omasta kokemuksestaan.

Hän haluaa esiintyä omalla etunimellään ja kasvoillaan, muttei sukunimellään, koska haluaa suojata perhettään – etenkin alle vuoden ikäistä tytärtään, joka ihmettelee haastattelutilannetta kirkkain sinisin silmin ja vaatii välillä huomiota isältään.

– Hänen etuaan minä ajattelen, Taneli toteaa ja keinuttaa alle vuoden ikäisen tyttären rattaita.

Jim Morrisonia ihaileva, ujo nuori mies

Joensuusta syntyjään oleva Taneli kertoo olleensa nuorena ujo ja vaitelias. Kun hän 16-vuotiaana kokeili alkoholia, hän mielsi sen auttavan pääsemään ujoudesta.

Se tuntui teini-iän myllerryksessä upealta, Taneli kuvailee. Vihdoin sosiaalinen kanssakäyminen tuntui mielekkäältä ja sujuvalta.

Hän liittyi nuorena bändeihin ja soitti lähes kaikkea särötetyn kitaramusiikin skaalalla rockista metalliin.

Taneli kertoo, että hän ihaili syvästi The Doors -yhtyeestä tunnettua laulajaa Jim Morrisonia. Morrison eli rock-elämää täydellä volyymillä, eli päihteissä ei säästelty.

– Toiset urheilevat, tai lähtevät hakemaan ammattia, mutta minä jumiuduin johonkin ideaan, että Jim Morrison on mahtava… siinä meni jo heti valinta persiilleen, Taneli kertoo.

Ystäväpiiri muuttui

Parikymppisenä, juuri koulusta valmistuneena Taneli pääsi töihin ja tulojen myötä hänen elämänsä muuttui – mutta ei parempaan suuntaan.

Kannabiksen polttamisesta ja levittämisestä kiinnostuneet alkoivat lyöttäytyä hänen seuraansa. Ystäväpiiri muuttui, vaikka Taneli oli täysin erilainen kuin muut.

– Tuskin ne edes oikeasti pitivät minusta ihmisenä.

Vaikka uuden lähipiirin intressissä oli vain pilven polttaminen, liikkuivat samoissa käsissä myös vahvemmat aineet. Tuon kuvion ongelmiin lankesi myös Taneli.

Diileri möikin amfetamiinia

Eräänä päivänä Taneli oli lähdössä Joensuusta ostamaan lisää kannabista. Matkassa oli tuhat mummonmarkkaa.

Diileri kuitenkin ilmoitti, ettei hänellä ollut myydä kannabista. Mutta amfetamiinia kyllä olisi.

– Mietin, etten minä tyhjin käsin lähtisi. Sitten minulla olikin tonnilla amfetamiinia. Siinä oli tuollainen laskelmallinen hyväksikäyttöklikki, tiedettiin, että se tarvitsee jotain ja sitten tehdään näin, Taneli pudistelee päätään.

– Sitä ajatellaan, että ne kaduilla näkyvät ongelmakäyttäjät ovat se ongelma. Mutta ongelma ovat ne, joilla on rahaa ja jotka pyörittävät tuota systeemiä.

Vertaistukiryhmän avulla raittiiksi

Sumuisten vuosien jälkeen Taneli ja tämän silloinen tyttöystävä päättivät, että elämälle on saatava uusi suunta. He muuttivat pois Joensuusta.

Päihteet eivät kuitenkaan kadonneet elämästä, vaikka ystäväpiiri vaihtuikin.

Taneli kertoo, että tie vei mielisairaalaan useammankin kerran. Muun muassa kannabiksesta lauenneen psykoosin takia.

Vuonna 2010 Taneli oli joutunut jälleen mielisairaalaan. Hoitajan kommentti havahdutti.

– Hoitaja sanoi, että jos sinä et tee tuolle päihteiden käytöllesi mitään, niin tulet pyörimään näissä mielisairaalakuvioissa lopun ikäsi.

Vertaistuki vei mukanaan

Hoitaja suositteli Tanelille vertaistukiryhmää, jossa hän alkoi käydä klinikalta käsin. Siitä alkoi sellainen vaihe elämässä, jota Taneli kutsuu elämänsä kirkkaimmaksi.

– Kun näki, että siellä oli saman taustan omaavat ihmiset, he olivat täysin selvinpäin ja vapautuneesti puhuvat omista asioista ja kertovat tarinaansa. Kyllähän se vei mukanaan. Siinä tapahtuu niin paljon, kun kaikki kertovat oman tarinansa ja sinä omasi, se on todella hyvä hoitomuoto.

Taneli kertoo vapautuneen tunteen olleen omalla tavallaan päihdyttävä. Hän alkoi käydä vertaistukiryhmän tapaamisissa joka päivä.

Se tuntui enemmän kodilta kuin silloinen yksiö, jossa hän olisi viettänyt aikaa lähinnä itsekseen.

– Ei ollut parisuhdetta. Kämpillä ei ollut kuin patja ja kämäinen televisio, ei siellä ollut elämää. En tehnyt muuta kuin istunut siellä ryhmässä, Taneli muistelee.

Parissa vuodessa Taneli oli päässyt irti päihteistä, opiskellut itselleen uuden ammatin ja päässyt takaisin työelämään – tavalliseen arkeen. Taneli eli raitista elämää, kävi töissä ja myös kouluissa puhumassa, tekemässä päihdevalistusta.

Se tuntui mahtavalta.

Kaikki muuttui kuitenkin aivan yllättäen, yhdessä hetkessä.

Työtapaturma toi addiktion takaisin

Vuonna 2012 Tanelille tapahtui työtapaturma, jonka takia hän joutui käyttämään kävelykeppejä liikkumiseen.

Paljastui nuoruudesta asti ollut vamma, jonka takia piti jäykistää selkää. Kipuihin määrättiin kovia kipulääkkeitä.

Alkoi uusi alamäki. Taneli haki kerralla buprenorfiinia sisältäviä laastareita kaapin täyteen reseptillään. Lopulta hän alkoi täydentää varastojaan kadulta hankitulla Subutexilla.

Katukauppaan päätyneet lääkkeet olivat osin peräisin korvaushoidosta.

Syksyllä 2013 hän havahtui tilanteen vakavuuteen.

– Muistan tasan tarkkaan, kun olin menossa uusimaan kipulääkereseptejä ja huomasin, että jumaliste, olen tullut fyysisesti riippuvaiseksi opiaatteihin. Olin taistellut itseni ylös siitä elämästä, ja ei paska, olen taas tässä samassa pisteessä.

Samana vuonna hänelle tehtiin selän jäykistysleikkaus. Sen jälkeen tapahtui toinen työtapaturma, ja kipulääkkeiden käyttö oli aaltoilevaa: välillä Taneli jätti ne pois, kipujen käytyä koviksi hän aloitti käytön jälleen.

Viime vuonna hän kuitenkin kuuli uutisen, joka sai hänet hakemaan uutta alkua.

Vaimo kertoi, että Tanelista tulisi pian isä. Isyyttä miettiessä Taneli päätti, että nyt hänen on saatava kunnon hoitoa tilanteeseensa.

Hän ei halunnut olla isä, joka olisi lapsensa kanssa päihtyneenä.

Metadonihoito on tuonut elämän takaisin

Tämän vuoden tammikuussa Taneli hakeutui hoitoon. Tällä kertaa hän hakeutui korvaushoitoon, jossa hänelle annetaan metadonia. Taneli kertoo, että se on ollut hänen elämänsä paras päätös. 

– Koen, että olen ensimmäistä kertaa asianmukaisella lääkityksellä.

Metadoni on 1930-luvulla kehitetty synteettinen opioidi, erittäin voimakas sellainen.

1960-luvulla sitä alettiin käyttää heroiiniriippuvaisten korvaushoidossa.

Suomessa korvaushoitoon ohjataan silloin, kun hoidettava ei ole vieroittunut opioideista muilla hoitomuodoilla.

Korvaushoitoaineen kanssa ei pelleillä

Suomessa on hieman yli 3 900 korvaushoidossa olevaa potilasta. Heistä noin 40 prosenttia saa metadonia. Yleisempää on antaa buprenorfiini Suboxonea, mutta buprenorfiiniin Taneli ei enää luota.

Metadoni on buprenorfiinia vahvempi ja myös vaarallisempi aine, mutta Tanelin kokemuksen mukaan se myös tuo hoitoon enemmän vakavuutta. Aineen kanssa ei pelleillä.

– Se annos, jota minä käytän ja johon kehoni on tottunut, tappaisi sinut, Taneli kuvailee.

Buprenorfiinia käytetään juuri sen takia, että sen kanssa yliannostuksen riski on vähäisempi. Euroopassa metadonia käytetään tyypillisesti useammin korvaushoidossa kuin buprenorfiinia. Suomen lisäksi esimerkiksi Ranskassa annetaan kuitenkin useammin buprenorfiinia korvaushoidon asiakkaille.

Hoidossa vaaditaan kontrollia

Taneli kertoo nyt alkaneen korvaushoidon onnistuneen siksi, että häneltä vaaditaan kontrollia.

Hän saa annokset viikko kerrallaan, eli kerralla ei voi hakea isoja määriä. Pitkäaikaisessa käytössä metadoni ei aiheuta mielihyvän tunnetta, vaan toimii kivun lievittäjänä.

– Jos haluaa lähteä korvaushoitoon saadakseen aineita, metadoniin pettyy, Taneli kertoo.

– Sillä ei narkata.

Hoidossa tehdään myös kovaa seulontaa: jos löytyy jälkiä huumeiden käytöstä, jäävät annokset saamatta ja hoito voi päättyä. Siihen pitää sitoutua.

– On niitä ihmisiä, jotka eivät jää riippuvaisiksi opioideista ja pystyvät hallitsemaan käyttöä, hatunnosto heille. Mutta se ei toimi kaikille. Kipulääkkeitä pitää määrätä, mutta miksi helvetissä niitä pitää olla kotona satoja kappaleita.

Taneli kertoo keskustelleensa lääkärireissullaan siitä, miksi opioidiongelmaa hoidetaan samalla aineella.

– Se (Suboxone) on miedompi ja ihmisystävällisempi lääke, mutta sitä on paljon hankalampi kontrolloida, Taneli kuvailee.

Myös buprenorfiinia annostellaan korvaushoidossa niin, että se hoitaa vieroitusoireita, mutta ei aiheuta päihdyttävää euforiaa.

Yksi korvaushoitoon, erityisesti buprenorfiiniin liitetty ongelma on, että klinikalle tullaan nappaamaan pilleri, pyöritellään sitä suussa, ja ulkona sylkäistään jämät ulos ja saatetaan myydä eteenpäin.

Myös metadonin käyttäjien tiedetään keksineen keinoja nesteen salakuljettamiseen ulos, esimerkiksi nieluun piilotetun pussin avulla. Se on kuitenkin harvinaista.

Korvaushoidoissa alettiin käyttää buprenorfiini Suboxonea, joka annetaan suuhun pantavana liuskana, filminä, jota ei pillerin lailla ole yhtä helppoa saada ulos.

Korvaushoidossa on tärkeää, että kullekin potilaalle katsotaan sopivin lääkeaine. Taneli  on kokenut, että vasta metadonihoidon myötä hoito on otettu vakavasti. Siinä piilee yksi korvaushoidon ydinkysymyksistä: sillä on iso vaikutus kuntouttavaan tehoon, millä asenteella kuntoutushoitoa toteutetaan.

Metadoni on antanut mahdollisuuden elää normaalisti

Taneli halusi kertoa tarinansa, koska metadonilla on huono maine niin riippuvaisten kuin tavallisten kansalaistenkin keskuudessa – eivätkä jälkimmäiset välttämättä tiedä aineesta ja korvaushoidosta juuri lainkaan.

– Se kohtelu, mitä on saanut metadonihoidon takia yhteiskunnassa, on ollut aika karua. Siitä huolimatta, että hakeutuu itse hoitoon ja hakeaa apua ongelmiinsa, niin siitä huolimatta siihen vaikuttaa aika paljon se porukka, joka roikkuu ovilla ja hakee lääkäriltä douppia, Taneli huokaisee.

– Aina pitää olla lääkäriin mennessä vaimo mukana, että ne näkevät, että olen ihan normaali ihminen.

Hän ymmärtää, että korvaushoitoon hakeutuu ihmisiä, jotka haluavat vain saada lisää aineita itselleen.

Oma hoitaja saa kehuja

Mutta hän haluaa kertoa siitä, että korvaushoidon tarkoitus on kuntouttaa, antaa mahdollisuus päästä takaisin normaaliin elämään.

– Tiedän että olen myös ”syntynyt onnellisten tähtien alla”, koska minulle on sattunut hyvä hoitaja. Hän varmasti kaupungin paras. Hän näkee vaivaa sen eteen, että varmistaa meillä menevän hyvin. Ja juuri niin sen pitäisi mennäkin, hoidettavista pitää huolehtia.

Taneli vetoaa, että päihdehoidossa ensisijaista pitäisi olla sosiaalinen tuki potilaalle.

Tanelin mielestä myös opioidien kanssa pitäisi menetellä Suomessa varovaisemmin. Hän miettii omaa tapaustaan: perusterveydenhoidossa päihdeongelma tiedettiin ja siten opioidien antamisen riski kivunhoidossa, mutta erikoissairaanhoitoon asti tieto ei kulkenut.

– Jos minä olen osastolla itseäni hoitamassa ja meitä on viisi kuudesta tullut leikkauksen jälkeisen kipulääkityksen aiheuttaman riippuvuuden takia, niin kyllähän se kertoo, että jokin ei toimi, Taneli kertoo.

"Lapsen etu on tässä kaikkein tärkein"

Taneli kertoo, että tammikuusta jatkunut metadonihoito on palauttanut hänen ajattelukykynsä, ja ennen kaikkea mahdollistanut sen, että hän voi olla tyttärelleen isä.

Sitä hän pitää nyt päivätyönään.

– Kyllähän tuo tyttö on se, joka määrittää koko kuvion. Lapsen etu on tässä kaikkein tärkein.

Taneli kertoo päihteiden olleen sukuvika ongelmien ratkomisessa.

– Se ketju katkeaa kuitenkin häneen, Taneli sanoo samalla kun pitää kiinni rattaissa rimpuilevasta tyttärestä.

Taneli aikoo hoitaa tyttöä kolmevuotiaaksi saakka, ja samalla hoito sekä kuntoutus jatkuvat. Vaimo käy töissä.

Elämä etenee vaihe kerrallaan. Kun tyttö on kasvanut ja hoidossa edistytty, voi alkaa miettiä työelämään palaamista.

Mutta ensin pitää varmistaa, että tytär saa kasvaa tavallinen isä tukenaan.

Juttua varten on haastateltu myös A-klinikka oy:n toimitusjohtajaa, johtavaa ylilääkäriä Kaarlo Simojokea.

Juttua muokattu 18.11. klo 16:35: Täsmennetty metadonin ja buprenorfiinin käytön yleisyyttä korvaushoidossa Euroopassa. Lisätty kappale hoitoasenteen merkityksestä korvaushoidossa.

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa