Marjalintuja kuten rastaita on nyt paljon, mutta jostain syystä tilhet ovat kadonneet johonkin. Tämä käy ilmi juuri päättyneiden talvilintulaskentojen tuloksista. Laskentatiedot kertovat myös, että varpusten ahdinko syvenee. Pöllöjen ruuanhankinta puolestaan kärsii vaihtelevista talvisäistä.
Nyt on hyvä pihlajanmarjavuosi, mutta tilhiä ei näy missään. Sen sijaan muita marjalintuja kuten rastaita on havaittu suuria parvia. Lintuasiantuntijat ihmettelevät nyt, missä tilhet piileksivät.
– Jostain syystä tänä talvena tilhimassat ovat Suomesta kateissa. Ei ole myöskään länsinaapurissa mitään isoja tilhiparvia eli onko tilanne se, että myös itänaapurissa on niin hyvä pihlajanmarjasato, että tilhet ovat jääneet vielä sinne pesimäseuduilleen ja ovat vielä kenties saapumassa Suomeen, pohtii Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) museomestari Heikki Helle.
Varpusia havaittiin talvilintulaskennoissa ennätyksellisen vähän. Kuva: Esa Kurkikangas
Varpusia ennätyksellisen vähän
Juuri päättyneiden talvilintulaskentojen mukaan myös erittäin uhanalaisiksi luokiteltuja varpusia on nyt ennätyksellisen vähän.
– Nyt talvilintulaskennassa varpusia oli kaikkien aikojen alhaisin lukema. Vaikka täällä kaupungissa varpusia näkee kymmeniä ellei satoja lintuja, niin se on pääpiirteissään maaseudun lintu ja se on osa maatalouslinnuston yleistä alamäkeä, selittää Helle.
Yleisimpien talvilintujemme, sini- ja talitiaisten, määrä on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kuva: Esa Kurkikangas
Sini- ja talitiaiset vähenevät
Myös yleisimpien talvilintujen eli sini- ja talitiaisten määrä on ollut laskusuunnassa talvilintulaskennoissa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lisääntyneen poikaskuolleisuuden lisäksi osasyy voi olla ruokintojen väheneminen.
– Ihmiset ruokkivat lintuja entistä harvemmassa paikassa ja vähemmän. Voi olla, että se hiljalleen näkyy. Rottiin vedoten jätetään linturuokintoja virittämättä ja sitten on tämä yleinen taloustilanne, ettei välttämättä ole taloudellisia mahdollisuuksia lintujen pöytään ruokaa kantaa, arvioi Helle.
Helsingin Tokoinrannassa lintuja vielä ruokitaan. Ruokintapaikka tarjoaa parille tuhannelle sinisorsalle suojaisan talvehtimispaikan. Joukossa piileskelee myös muutama harmaasorsa, telkkä ja silkkiuikku.
Pöllöjen on vaikea saalistaa myyriä, jos hangen pinta kovettuu. Kuvassa viirupöllö, kuva: Esa Kurkikangas
Pöllöjen ruoka jääkuoren alla
Vaihtelevat talvisäät koettelevat myös lintuja. Esimerkiksi pöllöt kärsivät plussakelien ja pakkasten nopeasta vaihtelusta.
– Kun on vesisateita ja pakkasia, hankeen tulee kova kuorikerros. Useimmat pöllöt sukeltavat sieltä pehmeästä hangesta niitä myyriä syötäväksi ja se kun jäätyy, niin eipä sitä sillä tavalla sukelletakaan, huomauttaa Helle.
Hyönteissyöjätkään eivät löydä ruokaa jäätyneiltä puunrungoilta.
Virtavästäräkki jäi talveksi Helsinkiin. Kuva: Esa Kurkikangas
Virtavästäräkki jäi talveksi Helsinkiin
Harvinaiset talvehtijat ilahduttavat lintuharrastajia. Helsingin Viikissä on marraskuun lopulta lähtien seurattu virtavästäräkin edesottamuksia.
– Se on hyvin harvalukuinen pesimälaji ja aina silloin tällöin niitä jää talvehtimaan Suomeen, mutta ei suinkaan
joka talvi. Kun vaan syötävää löytyy, se voi pakkasissakin selvitä, uskoo Helle.