Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan Suomessa on osaamista auttaa al-Holin leiriltä palaavia. Lasten tilanne on osin poikkeuksellinen, mutta Sinkkonen muistuttaa traumatisoitumisen olevan tuttua Suomessakin.
Lastenpsykiatrian uranuurtaja Jari Sinkkonen on auttanut monia traumatisoituneita lapsia vuosien varrella. Sinkkonen toimii lastenpsykiatrian dosenttina Turun Yliopistossa.
Hän ei voi sanoa, mikä juuri näiden al-Holin leiriltä palaavien lasten mielenterveydellinen tilanne on tai tulee olemaan, koska ei ole hoitanut heitä.
Yleisellä tasolla Sinkkonen voi kuitenkin todeta, että lapsi olisi tuollaisessa tilanteessa hyvin hämmentynyt.
Alkuun lapsi on luultavasti hätääntynyt ja peloissaan, joten tilanne pyritään vakauttamaan. Suomeen tulo ei itsessään kuitenkaan ole välttämättä traumatisoiva kokemus, vaan enemmänkin suuri elämänmuutos.
Kuntoutustarpeiden arviointiin tarpeeksi aikaa
Sinkkosen mukaan Suomen viranomaisten tulisi luoda turvallinen ympäristö lapsille, ennen kuin heidän mielenterveydellisen hoidon tarvetta aletaan arvioida.
Hänen mukaansa arviot vaativat melkoista osaamista, mutta meillä on sitä koko Suomen alueella.
– Se on kyllä yliopistollisten sairaaloiden aluetta, eli tarvitaan melkoinen kokemus, osaaminen ja tietämys. Mutta sitä löytyy, Sinkkonen sanoo.
Lapsen aikaisemmilla suhteilla aikuisiin on merkitystä siinä, kuinka rankka kokemus se on. Jos lapsella on aiemmin ollut luotettava aikuinen, johon luoda kiintymyssuhde, se on voinut tuoda psyykkistä vakautta lapsen tähänastiseen kehitykseen.
Turvallisen ympäristön luominen on tärkeää, koska emme tiedä esimerkiksi lasten kielitaidosta tai aikaisemmista traumoista.
– Ne aikuiset, jotka heitä näkee ihan tässä arjessa ovat avainasemassa kertomassa, minkälaisia pulmia on odotettavissa, Sinkkonen sanoo.
Tilanne ei ole täysin poikkeuksellinen
Vaikka kyseisten lasten ympärillä on ollut myös huolta siitä, riittääkö terveydenhuollon osaaminen, sillä emme ole aiemmin kotiuttaneet lapsia vankileireiltä.
– Ei ehkä ihan näin, mutta nämä ongelmat ja haasteet, joita tulemme näiden lasten kanssa näkemään, ovat kyllä tuttuja, Sinkkonen toteaa.
Esimerkiksi ulkomailta Suomeen adoptoitavat lapset ovat joskus kokeneet kovia, mutta ongelmia löytyy myös kotimaasta.
– Ihan koto-Suomessa on perheitä, joissa lapset ovat kokeneet erittäin vakavaa traumatisoitumista ja hoidon laiminlyöntejä. Tämä problematiikka on itsessään ihan tuttua, mutta se ehkä sävyttyy hieman erilailla näiden lasten kohdalla, Sinkkonen kuvailee.
– Mutta periaatteessa seilataan ihan tutuilla vesillä.
Älykkyys ja luovuus ovat suojaavia tekijöitä
Kuntoutustarpeet voivat olla myös esimerkiksi fyysisiä tai neurologisia. Esimerkiksi aliravitsemukseen täytyy puuttua heti, mutta psyykkiseen arviointiin pitää antaa riittävästi aikaa.
Myös lapsen yksilöllinen persoona vaikuttaa hänen kykyynsä palautua.
– Lahjakkuus, älykkyys, se on suojaava tekijä. Jokin taiteellinen tai muu luova puoli, johon kanavoida kokemuksiaan, SInkkonen kuvailee tekijöitä, jotka parantavat lapsen kykyä palautua rankoista kokemuksista.
Lapsen kuntoutumista ja tulevaa elämää on vaikea ennustaa, mutta tärkeintä on Sinkkosen mukaan antaa aikaa, turvaa ja vakautta.