Yhteiset Lapsemme -järjestön mukaan ulkomailta adoptoidulla lapsella menee aikaa sopeutumiseen ja luottamuksen rakentamiseen.
Ulkomailta adoptoitu lapsi voi oireilla monin tavoin ennen uuteen perheeseen sopeutumista.
Lapsi voi olla hyvin tarvitseva, tai hänen voi olla vaikea ottaa hoivaa vastaan.
Hän saattaa takertua vain jompaankumpaan vanhempaan ja torjua toisen tai osoittaa huomiota omien vanhempiensa sijaan muille, jopa vieraille ihmisille.
Lapsi voi myös olla rauhaton, ja pienetkin muutokset tai lähtemiset saattavat aiheuttaa voimakkaan reaktion.
Tällaiset kiintymyssuhdeongelmat ovat täysin normaaleja adoptioperheissä, kertoo Yhteiset Lapsemme -järjestön adoptiokuraattori Anja Wikstedt.
– Ottaa oman aikansa, ennen kuin lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja luottaa siihen, että hän on saanut pysyvän kodin, Wikstedt toteaa.
Lue myös: Korona hankaloittaa kansainvälisiä adoptioita edelleen – porvoolaispariskunta odotti lasta kotiin lähes vuoden
Kiintymisongelmat katoavat puolessa vuodessa
Turun yliopiston dosentin ja lastentautiopin kliinisen opettajan Helena Lapinleimun mukaan kiintymyssuhdeongelmat häviävät lähes kaikilta ulkomailta adoptoiduilta lapsilta kuudessa kuukaudessa.
Neljän vuoden kuluttua adoptiosta kiintymyssuhteen ongelmia ei ole enää sen enempää kuin valtaväestössäkään.
Lapinleimu tutkimusryhmineen aloitti vuonna 2007 edelleen käynnissä olevan FinAdo-pitkittäistutkimuksen, jossa seurataan noin 1 800:aa ulkomailta Suomeen adoptoitua lasta.
Wikstedtin mukaan kansainväliset adoptiot ovat Suomessa vähentyneet merkittävästi vuoden 2005 jälkeen.
Pienet ja terveet lapset saavat entistä useammin perheen niissä kotimaissaan, joista on aikaisemmin tullut Suomeen enemmän lapsia.
Ulkomailta adoptoidut lapset ovat siis nykyisin usein erityisen tuen tarpeessa olevia ja osa myös vaikeista oloista huostaan otettuja.
– Toisaalta monessa maassa lastensuojeluun käytettävissä olevat resurssit ovat samaan aikaan parantuneet.
– Esimerkiksi monet lastenkodit ovat nykyään laadukkaampia, mikä voi helpottaa lasten kiintymyssuhdeongelmia jo ennen Suomeen saapumista, Wikstedt sanoo.
Adoptiolapsista kasvaa "tavallisia aikuisia"
Lapinleimun mukaan ulkomailta Suomeen adoptoiduista lapsista kasvaa pääosin tavallisia, työssäkäyviä aikuisia.
Käytöshäiriöitä adoptiolapsilla ei ole FinnAdo-tutkimuksen perusteella merkittävästi enempää kuin muillakaan lapsilla.
Ei ole myöskään nähtävissä, että tietyistä maista tai tietynlaisista perheistä tulevilla lapsilla olisi muita enemmän sopeutumisongelmia.
– Lapsen korkeampi Suomeen saapumisikä lisää hieman haasteiden riskiä. Jos lapsella on ollut useita sijoituksia lähtömaassaan ennen Suomeen saapumista, haasteet ovat todennäköisempiä.
– Lapsi on voinut siirtyä lastenkotiin, palautua vanhemmilleen, siirtyä uuteen lastenkotiin ja niin edelleen. Tällainen on lapselle aina rankkaa, Lapinleimu toteaa.
Kielenkehityksen ongelmat tavallisia
Oppimisvaikeuksia ja kielenkehityksen ongelmia ulkomailta adoptoiduilla lapsilla on Lapinleimun mukaan selvästi enemmän kuin muilla suomalaislapsilla keskimäärin – riippumatta siitä, missä iässä lapset ovat Suomeen tulleet.
Adoptiolapset oppivat suomen kielen usein hyvin ja nopeasti, eivätkä he peruskielen tasolla erotu muista lapsista. Sen sijaan monilla heistä ilmenee ongelmia syvällisemmässä kielen oppimisessa.
– Tällaiset ongelmat paljastuvat usein koulussa, kun opetellaan kielen rakenteita ja abstraktimpia käsitteitä.
Adoptiovanhempi voi vaatia itseltään liikaa
Suomeen adoptoidaan ulkomailta pääasiassa 2–6-vuotiaita lapsia.
Eniten lapsia tulee tällä hetkellä Etelä-Afrikasta, Thaimaasta, Kolumbiasta ja Filippiineiltä, kertoo Pelastakaa Lapset -järjestön kansainvälisen adoptiopalvelun esimies Marjo Mäenpää.
Ennen adoptiota kaikkien adoptionhakijoiden on käytävä adoptioneuvonnassa.
– Vanhemmat ovat siis hyvin valmennettuja ja osaavat varautua myös mahdollisiin haasteisiin.
Neuvonnan aikana käydään läpi muun muassa sitä, millaisia erityistarpeita adoptiolapsilla on ja miten näihin tarpeisiin tulisi vastata, Mäenpää sanoo.
Myös Yhteiset Lapsemme järjestää adoptiovalmennusta ulkomailta lapsen adoptoiville vanhemmille.
Vaikka adoptiovanhemmat valmennetaan hyvin, adoptiokuraattori Anja Wikstedtin mukaan on hyvin tyypillistä, että vanhemmat tarvitsevat ulkopuolista tukea jossakin vaiheessa.
Tästä syystä yhdistys tarjoaa vanhemmille matalan kynnyksen apua.
Wikstedt muistuttaa, että monet adoptiovanhemmat ovat odottaneet lastaan useita vuosia. Kun lapsi viimein tulee, heillä voi olla kovat odotukset omaa vanhemmuuttaan kohtaan.
– Kuten missä tahansa muussakin perheessä, arjen rankkuus voi kuitenkin yllättää. Lapsi voi tuntua vieraalta, eivätkä rakkauden tunteet välttämättä tule yhtä nopeasti kuin vanhempi olisi toivonut.
– Vanhempi voi kokea, että hänen pitäisi pystyä antamaan vaikeista oloista saapuneelle lapselle aivan valtavan paljon.
Wikstedt kannustaa vanhempia hakemaan jo varhaisessa vaiheessa apua, jos sitä tarvitaan.
5:40
Kätilö kertoo, miten Suomen syntyvyyden hurja nousu on näkynyt hänen työssään – paljastaa hauskan yksityiskohdan MM-jääkiekkoon ja synnyttämiseen liittyen