Lastensuojelutyötä tekevä äiti läpsi ja nipisteli lapsiaan kotona – töissä hän opetti maahanmuuttajille, että kuritusväkivalta on kiellettyä Suomessa

Lastensuojelualalla työskentelevä äiti kuritti lapsiaan väkivaltaisesti kotona. Samaan aikaan hän opetti maahanmuuttajille, ettei lapsiin saa kohdistaa kuritusväkivaltaa Suomessa. 

Teot tapahtuivat vuosien 2018–2020 aikana Espoossa. 

Rikosten kohteena oli tekojen aikaan 14–16-vuotias ja 6–7-vuotias lapsi. Syyttäjän mukaan äiti läpsi vanhempaa lapsistaan käsiin, selkään ja päähän sekä löi tätä kerran kirjalla päähän. Nuorempaa lasta äiti otti kiinni korvasta ja nipisteli.

Syyttäjän mukaan molemmat lapset joutuivat kyseisesten tekojen kohteeksi  lukuisia kertoja.

Oikeudessa äiti kiisti teot.

Vanhempi lapsista kertoi oikeudessa, että äidillä oli tapana suuttuessaan läpsiä häntä avokämmenellä eri puolelle kehoa, kuten kasvoihin. Riitoja aiheuttivat esimerkiksi se, jos lapsi haukkui pikkusisarustaan tai puhui isästään.

Teinin mukaan äiti saattoi riidan jälkeen pahoitella käytöstään, mutta hän ei koskaan myöntänyt lyömistä. Teini arveli, ettei äiti suostunut ymmärtämään, että läpsiminenkin on väkivaltaa.

Vasta poismuutto lopetti läpsimisen

Teini kertoi oikeudessa, että muutti lopulta isänsä luokse asumaan, koska mikään muu ei rauhoittanut tilannetta. Hän oli kertonut äitinsä käytöksestä isälleen ja koululääkärille ennen pois muuttamista.

Kun isä kysyi asiasta lapsensa äidiltä, tämä kuittasi lyöntien olleen "korkeintaan hellää läpsimistä". 

Isä teki lastensuojeluilmoituksen lapsestaan vuonna 2018, kun näki lapsen saamia viestejä, joissa äiti kehotti lasta tappamaan itsensä. Äiti puhutteli lasta myös muutoin täysin sopimattomasti.

Teini kertoi oikeudessa, että äiti oli kehottanut häntä suunnittelemaan omat hautajaisensa. Äidin mukaan kyse oli japanilaisesta käytännöstä, jonka tarkoituksena oli ehkäistä itsemurhia.

Isän mukaan huonot välit äitiin ja äidin käytös aiheuttivat lapsessa masennusta, ahdistusta ja saivat tämän voimaan huonosti henkisesti. Vuonna 2020 isä vei asian lopulta poliisille.

Sakot ja korvauksia

Äiti kertoi oikeudessa, että kun poliisi otti häneen yhteyttä, hän ajatteli teininsä olevan sairaampi ja epävakaampi kuin mitä hän oli kuvitellutkaan. Äidin mukaan lapsi oli huomionhakuinen ja laskelmoiva.

Käräjäoikeus totesi, että äiti puhui myös oikeudessa teinistään ja tämän tulevaisuuden suunnitelmista varsin vähättelevästi ja ivallisesti.

– Syyllistäminen on keino, jolla vanhempi vaikuttaa lapseen. Lapsi kuvittelee olevansa syyllinen vanhemman alistavaan käytökseen, jolloin lapsen kokema vihan tunne kääntyy häntä itseään kohtaan ja saattaa aiheuttaa lapsessa masennusta ja itsetuhoisia ajatuksia, oikeus totesi tuomiossaan.

Supernanny Piia Penttalan yksinkertainen vinkki: Näin selviät vaikeista arjen tilanteista kiukuttelevan lapsen kanssa 1:41
Supernanny antaa videolla vinkit rauhallisempaan arkeen hankalien lasten kanssa.

Käräjäoikeus ei pitänyt todennäköisenä, että teini olisi kertonut äidistään totuudenvastaisesti. Oikeuden mukaan istunnossa ei ilmennyt mitään motiivia tai muuta järkevää syytä, miksi lapsi olisi valehdellut äitinsä käyttämästä väkivallasta.

– Päinvastoin asianomistaja on käräjäoikeudessa kuultaessa ollut surullinen ja pahoillaan perheyhteyden katkeamisesta, oikeus totesi.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi 46-vuotiaan äidin 80 päiväsakkoon kahden lapsensa pahoinpitelyistä. Naisen tuloilla hänelle kertyy sakoista maksettavaa 2 320 euroa.

Oikeus määräsi naisen maksamaan vanhemmalle lapselleen 500 euroa ja nuoremmalle 200 kärsimyskorvauksia.

Lue myös:

    Uusimmat