Lauttasaari – Suomen paras asuinalue?

Helsingin keskustan länsipuolella oleva Lauttasaari oli todellakin saari 1930-luvun puoliväliin asti, jolloin valmistui ensimmäinen saaren ja keskustan yhdistävä silta. Lauttasaaren vanhimmat osat kaavoitettiin 1940-luvulla ja pääosa nykyisistä rakennuksista valmistui 1950- ja 1960-luvuilla. Lauttasaaren läpi kulkeva Länsiväylä valmistui niinikään 1960-luvulla. Lauttasaaressa on noin 19 000 asukasta ja 9 000 työpaikkaa.

"Tämä on ehkä vanhan Lauttasaaren miellyttävimpiä paikkoja", toteaa arkkitehti SAFA Esko Kahri, (ArkOpen Oy) katsellen ympärilleen Isokaarella. "Tämä on jo vuosisadan alkupuolella maastoon sijoitettu väylä, jota jolkuttelivat aikanaan hevoset vetäessään raitiovaunuja. 40-luvulla tämä kaavoitettiin ja rakennukset sijoitettiin näin viehättävästi."

"Myös 1950-luvulla pihan ja rakennuksen istuttaminen maisemaan oli aika taitavaa", lisää professori Aija Staffans (Teknillinen korkeakoulu). "Sen seurauksena piha- ja katualueet sekä rakennusten massat sopivat hyvin ympäröivään luontoon."

Lauttasaaren eteläosassa oleva Vattuniemi rakennettiin 1950-luvulla alunperin teollisuusalueeksi, mutta 1970-luvulla sinne kohosi useita elementtikerrostaloja. Viime vuosina Vattuniemen monet teollisuus- ja toimistotontit ovat muuntuneet korkealuokkaisten asuinkerrostalojen kortteleiksi. Kaakkoiskärjessä sijaitsee uutta 90-luvun lopun arkkitehtuuria edustava kohde, joka on arkkitehti Timo Vormalan suunnittelema.

"Siinä on kolme tehokasta kerrostaloa ja luksusrivitalo", Kahri esittelee. "Tässä on myös toteutettu hyvin erikoinen ja uutta suunnittelua edustava avoimen rakentamisen periaate: asuntojen pohjat ovat muokkautuneet kysynnän mukaan siten, että niiden ei ole tarvinnut olla samanlaisia joka kerroksessa."

Näyttäviä uudisrakennuskohteita on noussut myös Lauttasaaren sillan tuntumaan. Rivi- ja omakotitalojen tuotanto on painottunut Länsiväylän pohjoispuolella olevaan Katajaharjuun, jossa on upeita pientaloja aivan meren rannassakin.

Yliarkkitehti Anne Jarvaa (ympäristöministeriö) ihastuttaa tilan tunne: "Tämä on Helsingin kahdeksanneksi tiivein alue, ja kuitenkin yleisvaikutelma on vehreä, väljä, ja valoisa." Myös Lauttasaaressa toistuu monille miellyttäville alueille tyypillinen asumiskaari: "Ihmiset muuttavat elämänvaiheiden mukaan asunnosta toiseen, joskus pois alueeltakin, mutta palaavat taas Lauttasaareen meren, puiden ja valon äärelle."

Professori Mari Vaattovaara (Helsingin yliopisto) muistuttaa kuitenkin, että suuri osa asunnoista on suhteellisen pieniä: "Täällä on paljon yksiöitä ja kaksioita. Toisaalta tietysti asuntokunnista on nykyään yli puolet yksin asuvia, joten sillä tavalla tämä on urbaani miljöö – vaikka se on vähän vanha, tietyllä tavalla se silti vastaa nykyajan kaupunkiasumisen tarpeisiin."

Myyntineuvottelija Paula Hakkarainen (Huoneistokeskus Oy) vahvistaa tämän näkyvän myös asuntokaupassa: "Lauttasaaressa on noin 11 000 taloutta, joista puolet on niin sanottuja sinkkuihmisten talouksia." Lapsiperheiden muuttamista Lauttasaareen hillitsee paitsi asuntojen pieni koko myös korkea hintataso: "Neliöhinta on kolmen, kolmen ja puolen tuhannen euron välissä. Uudisrakennukset kuuluvat sitten tietysti ihan eri hintaluokkaan."

"Lauttasaari on saari, ja se on kaksi asiaa", pohtii tutkimusjohtaja Kimmo Rönkä (Movense Oy). "Ensinnäkin tämä on yhtenäinen alue. On helppoa sanoa ihmisille, että on Lauttasaaresta. Kaikki tietävät, mistä olet kotoisin. Toiseksi saarella on tietysti merenranta. Ne ja puisto ovat tärkeä osa Lauttasaarta – sen henkireikä."

"Meillä on rakentamattoman ja rakennetun ympäristön suhde vielä aika mukava", myöntää Juha Larkas. "Täällä on sekä rakennettuja että luonnonvaraisia puistoja. Ulkoiluun on erilaisia mahdollisuuksia."

Myös lasten kannalta hyviksi luonnehtivat ulkoilumahdollisuuksia Minttu Ruusuvuori ja Jani Tuominen: "Luonto on lähellä. Ei se tietenkään ole mikään keskuspuisto tai aava erämaa, mutta kyllä se parivuotiaille riittää. Niillä on kivaa möyriä tuolla rannassa; heitellä kiviä veteen ja katsella kun sorsat uivat. Kuitenkaan Stockmannille ei ole kuin pari kilometriä linnuntietä ja omankin alueen kaupat ovat todella hyvät – täältä löytyy jopa lastenvaateliike! Päiväkoteja on useampikin ja koulut ala-asteelta lukioon löytyvät läheltä."

Vaattovaara kiinnittää huomiota "Larun" kotoisuuteen – sosiaalinen elämä on jopa eriskummallisen vilkasta siihen nähden, että ollaan Suomen suurimman kaupungin keskustassa: "Täällä ollaan Helsingin koulutetuimmalla alueella – puolet yli 15-vuotiaasta väestöstä on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Se kuuluu näkyvän asukasyhdistystoiminnan erityisen suurena aktiivisuutena."

Larkas myöntää asian olevan näin, erityisesti jos lauttasaarelaisten asiat tuntuvat olevan uhattuina: "Kyllä me nousemme silloin puolustamaan etujamme aika voimakkaasti." Viime aikoina eniten keskustelua Lauttasaaressa on aiheuttanut Länsimetron rakentaminen ja Katajaharjun pohjoispuolella olevan Kaskisaaren lisärakennussuunnitelmat.

Kilpailuraatimme arvosti siis Lauttasaaressa sen monia ominaispiirteitä. Ne voi kiteyttää muutamalla sanalla: pikkukaupunkimaista suurkaupunkiasumista meren rannassa.

Kilpailuraati arvosti Lauttasaaressa

+ Pikkukaupunkimaista suurkaupunkiasumista
+ Hienoa merellistä sijaintia
+ Vehreyttä ja väljyyttä
+ Monipuolista asuntokantaa
+ Asukkaiden hyvää yhteishenkeä
+ Hyviä palveluita

Raatiamme askarrutti se, miten alueen vielä varsin runsaat palvelut menestyvät jatkuvasti kovenevassa kilpailussa. Liikenteen meluhaitat ovat myös melkoiset, mutta ehkä metro tuo niihin aikanaan lievennystä.

Kilpailuraatia askarrutti Lauttasaaressa

- Lähipalveluiden tulevaisuus
- Liikennemelu ja -ruuhkat
- Pienasuntovaltainen asuntokanta
- Paikoin ruma miljöö

Mikä tekisi tästä vielä paremman asuinalueen? Tuominen ja Ruusuvuori katsovat toisiinsa ja toteavat yhdestä suusta: "No ainakin se, jos asuntojen hinnat vaikka puolittuisivat!"

(JKA 24.11.2006)