MTV Uutiset seuraso tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa perjantaina 2. syyskuuta 2022. Voit lukea lauantain seurantaa seuraavasta artikkelista.
|
22.29: IAEA:n johtajan mukaan järjestön läsnäololla Zaporizhzhjan ydinvoimalalla on valtaisa merkitys
Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n läsnäololla Zaporizhzhjan ydinvoimalalla on valtava merkitys, kertoi järjestön johtaja Rafael Grossi perjantai-iltana järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Grossi vieraili itse venäläisjoukkojen Ukrainassa miehittämällä ydinvoimalalla torstaina IAEA:n tarkastajaryhmän kanssa. Kuusi jäsentä IAEA:n tarkastajaryhmästä on Grossin mukaan edelleen paikalla, ja kahden tarkkailijan on tarkoitus jäädä sinne pysyviksi tarkkailijoiksi.
Grossin mukaan IAEA saa nyt suoraa tietoa ydinvoimalan tapahtumista.
– Kyseessä ei ole enää tilanne, jossa toinen osapuoli sanoo jotain ja toinen osapuoli sanoo jotain päinvastaista. Nyt IAEA on paikan päällä. Ero on kuin yöllä ja päivällä, Grossi kertoi tiedotustilaisuudesta.
Lue myös: Venäläiskouluissa aloitettiin sotapropagandatunnit – Putin avasi opinnot puhumalla "kumiperseestä"
20.28: Gazprom: Nord Stream 1 -kaasuputki pysyy suljettuna
Venäläisyhtiö Gazprom kertoi perjantai-iltana, että Venäjältä Saksaan kulkeva Nord Stream 1 -kaasuputki pysyy suljettuna, kunnes putkijärjestelmän turbiini on korjattu. Kaasutoimitusten oli määrä alkaa lauantain vastaisena yönä.
Gazprom kertoi, että yhtiö on havainnut öljyvuotoja turbiinissa käynnissä olleen huoltotauon aikana.
Gazprom ilmoitti viime kuussa pysäyttävänsä toimitukset paineistusyksikön kolmen päivän mittaisen huoltotauon vuoksi. Saksan kaasunsiirtoverkkoyhtiön toimitusjohtaja Klaus Müller kutsui huoltotaukoa "teknisesti käsittämättömäksi" ja kertoi sen olevan todennäköisesti vain Venäjän keino käyttää energiatoimituksia uhkana. Hän sanoi olevan mahdollista, että vastaava toistuu uudelleen.
Venäläisosapuoli on aiemmin kertonut, että kaasutoimitukset olisivat vain 20 prosenttia putken kapasiteetista. Venäjä on supistanut voimakkaasti kaasutoimituksia, mikä on johtanut kaasun hinnan rajuun nousuun Euroopan markkinoilla.
19.59: Ukrainan vastahyökkäykseen osallistunut paljastaa saamansa käskyn WSJ:lle: "Tuhotkaa heidät ja ottakaa takaisin, mikä on meidän"
"Venäläiset heittävät kaiken mahdollisen meitä vastaan", sanoi 22-vuotias ukrainalaissotilas vastahyökkäyksestä yhdysvaltalaislehti Wall Street Journalille (WSJ).
Sotilas mainitsi erikseen panssarivaunut, tykit, helikopterit ja kranaatinheittimet.
– Heillä on paljon kalustoa, mutta vähän miehiä, hän sanoi.
Venäjän miehistöongelmista on raportoitu pitkin sotaa ja maa on käynnistynyt lukuisia rekrytointikampanjoita. Maassa on kasattu "vapaaehtoispataljoonia" ja ehkä palkattu vankeja rintamalle.
Ukrainalaiset ampuvat videolla venäläisten luotiliiviä ja löytävät naurunaihetta.
Jo ennen sodan alkamista asiantuntijat arvioivat, ettei Venäjällä ole riittävästi sotilaita Ukrainan rajojen läheisyydessä laajan hyökkäyksen menestyksekkääseen toteuttamiseen.
WSJ haastatteli yhteensä kahdeksaa vastahyökkäykseen osallistunutta ukrainalaissotilasta, jotka olivat haavoittuneet taisteluissa. Sotilaat puhuivat sillä ehdolla, ettei heidän henkilöllisyyksiään tai olinpaikkojaan paljastettaisi.
32-vuotiaan Ivanin mukaan vastahyökkäyksen tehtävänanto oli yksinkertainen.
– Menkää, tuhotkaa heidät ja ottakaa takaisin se, mikä on meidän. Jätkät ovat taistelutuulella, he etenevät, hän kertoi WSJ:n mukaan.
22-vuotiaan Pavlon mukaan maan sotilaat "etenevät joillain alueilla ja tulevat lyödyiksi toisaalla". Sekä ukrainalaisviranomaiset että sotilasasiantuntijat ovat korostaneet, että hyökkääminen venäläisten puolustusasemia vastaan ei tule olemaan helppoa, vaan todennäköisesti vaatii runsaasti ihmishenkiä.
19.00: Ukraina väittää tuhonneensa jo 2 000 panssarivaunua
Venäjän armeija on helmikuun suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen menettänyt jo yli 2 000 panssarivaunua, väittää Ukrainan armeija.
Ukraina julkaisee päivittäin väitteensä siitä, kuinka paljon Venäjä on menettänyt sotilaita ja kalustoa viimeisen vuorokauden aikana.
Maanantaina Ukraina puolestaan ilmoitti murtaneensa venäläisten "ensimmäiset puolustuslinjat" samalla kun laajalti raportoitiin pitkään odotetun Etelä-Ukrainan vastahyökkäyksen alkaneen.
Vaikka Ukraina on tiedottanut hyökkäyksestä erittäin niukasti, lausui maan armeijan tiedottaja tänään Venäjän kärsineen "merkittäviä tappiota" vastahyökkäyksen alkamisen jälkeen, kertoo CNN.
– Henkilöstötappiot ovat kasvaneet kymmenistä satoihin. Myös kalustoa palaa. Menestyksemme on varsin vakuuttavaa ja luulen, että hyvin pian voimme paljastaa enemmän positiivisia uutisia, Ukrainan armeijan tiedottaja Natalia Humeniuk sanoi.
Ukrainan armeijan listaamat venäläistappiot tukevat tiedottajan lausuntoa Kremlin armeijan kasvaneista menetyksistä. Lukuja ei kuitenkaan ole vahvistettu, eikä Ukrainan ilmoittamia lukuja voi ottaa faktana.
Läpi sodan Kiovan antamat Venäjän tappioluvut ovat kuitenkin olleet varsin hyvin linjassa kolmansien osapuolien arvioiden kanssa.
Esimerkiksi siinä missä Ukraina väittää nyt tuhonneensa yhteensä yli 2 000 panssarivaunua, niin kuvallisen todistusaineiston perusteella tappiota laskeva Oryx antaa luvuksi 994. Yhdysvaltojen aiemmin arviot ovat yleensä olleet Ukrainan ja Oryxin julkaisemien numeroiden välillä.
0:55
Ovatko panssarivaunut 2020-luvun sodissa kallista romurautaa? Näin panssariasiantuntija vastaa.
17.44: Venäjä hehkuttaa 50 000 sotilaan massiivisia harjoituksia ja kuvasi niistä näyttävän videon – Brittitiedustelu: Todellisuus jotain aivan muuta
Venäjä on aloittanut Vostok 22 -sotaharjoituksen, johon osallistuu tällä kertaa myös muun muassa Kiinan ja Intian lähettämiä sotilaita.
Kreml on julkisesti väittänyt, että harjoitukseen osallistuu 50 000 sotilasta.
Iso-Britannian puolustusministeriö on tiedustelupäivityksessään toista mieltä. Harjoitukseen osallistuu korkeintaan 15 000 henkilöä, brittiministeriö väittää.
15 000 sotilasta on noin viidennes siitä määrästä, joka osallistui Vostok-harjoitukseen vuonna 2018, Britannia arvioi. Näin ollen brittilaskelman mukaan harjoitukseen osallistui neljä vuotta sitten noin 75 000 sotilasta.
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu väitti vuonna 2018, että tuon vuoden Vostokiin tulee osallistumaan 300 000 sotilasta, 1 000 sotilaslentokonetta ja 80 sota-alusta, Economist kirjoittaa.
Lehden haastattelema amiraali James Foggo, joka vuonna 2018 komensi Yhdysvaltain merivoimia Euroopassa ja Afrikassa, kertoi jo tuolloin ymmärtäneensä, etteivät väitteet sotilaiden ja kaluston määrästä pitäneet paikkaansa.
Korkeintaan 150 sotilaan komppaniasta oli tehty Foggon mukaan paperilla pataljoona tai jopa 1 000 hengen rykmentti. Yksittäiset taistelulaivat olivatkin yhtäkkiä ryhmiä.
Lue aiheesta lisää täältä.
12.23: Valtava räjähdys kuvattiin lähellä Zaporizhzhjan ydinvoimalaa: "Mitä hittoa ne moskalit tekevät?"
Uutistoimisto Reutersin julkaisemalla videolla näkyy suuri räjähdys vain kilometrien päässä Zaporizhzhjan ydinvoimalasta.
Videolla näkyy voimakas räjähdys, jota edeltää ohjusiskua muistuttava viheltävä ääni. Videolla kuuluu myös toinen räjähdysääni hetki ensimmäisen jälkeen.
Sen jälkeen videon kuvaaja kääntää kameran kohti maata, jossa näkyy suurehko räjähdyksen luoma kraatteri.
– Mitä hittoa ne moskalit oikein tekevät? videolla kuuluva ääni sanoo.
Moskali on ukrainalainen halventava termi venäläisille.
Reuters on vahvistanut videon kuvauspaikan geopaikannuksen avulla Enerhodarin kaupunkiin noin 5,5 kilometrin päähän Zaporizhzhjan ydinvoimalasta. Tarkkaa kuvauspäivämäärää ei ole pystytty vahvistamaan.
1:10
Lue koko juttu.
12.10: Kaksi IAEA:n tarkastajaa jää Zaporizhzhian ydinvoimalaan
Kaksi kansainvälisen atomienergiavirasto (IAEAN:n) tarkastajaa jää pysyvästi Zaporizhzhian ydinvoimalan alueelle, kertoo valtio-omisteinen Venäjän tietotoimisto Ria Novosti.
Voimala on ollut Venäjän hallussa maaliskuusta lähtien sen jälkeen, kun maa aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.
11.50: Suomelta Ukrainaan humanitaarista apua, väliaikaisia asuntoja ja julkisen hallinnon tukea
Suomi on myöntänyt 35 miljoonan euron rahoituksen Ukrainan humanitaariseen apuun, väliaikaisiin asuntoihin ja julkisen hallinnon tukeen.
Suurimmat humanitaariset tarpeet liittyvät ruokaturvaan, suojeluun ja käteisapuun.
Ukrainan pyynnöstä Suomi toimittaa myös väliaikaisia perheasuntoja vähintään 200:lle kotinsa menettäneelle ukrainalaiselle sekä noin kymmenen liikuteltavaa majoitustilaa pelastushenkilöstön käyttöön.
Lisäksi Suomi kohdistaa varoja Maailmanpankin hallinnoimaan julkisen hallinnon yhteisrahastoon, jonka avulla tuetaan esimerkiksi julkisen sektorin palkanmaksua.
Hallitus hyväksyi heinäkuun lisätalousarviossa 70 miljoonan euron lisätuen Ukrainaan. Nyt tehdyt päätökset koskevat puolta tuosta summasta.
11.39: WSJ: Ukraina sanoo Venäjän kuljettavan aseita Mustanmeren satamiin
Ukrainan mukaan venäläinen laivayhtiö, jolla on yhteyksiä maan puolustusministeriöön, on kuljettanyt aseita ja tarvikkeita rahtialuksilla Mustanmeren satamiin. Asiasta uutisoi The Wall Street Journal.
Maa on pyytänyt Turkkia ryhtymään toimiin neljää venäläistä rahtilaivaa vastaan.
Ukraina sanoo laivojen matkaavan Venäjän Syyrian tukikohdista Bosporinsalmen kautta Mustanmeren satamiin.
9.52: Brittitiedustelu: Venäjä on epäonnistunut ylläpitämään armeijansa kykyä suuren luokan sotilasoperaatioihin
Raskaat taistelut ovat jatkuneet Ukrainan eteläosissa, Britannian tiedustelupalvelu kertoo tilannekatsauksessaan.
Sotatoimista huolimatta Venäjä on aloittanut vuotuisen strategisen pääsotaharjoituksensa itäisessä sotilaspiirissään. Venäjä on väittänyt 50 000 sotilaan osallistuvan harjoitukseen, mutta Britannian tiedustelupalvelu pitää epätodennäköisenä, että harjoituksessa olisi aktiivisesti mukana yli 15 000 henkilöä.
Tiedustelupalvelun mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on todistanut, että Venäjän strategiset sotaharjoitukset ovat epäonnistuneet ylläpitämään armeijan kykyä suuren luokan sotilasoperaatioihin.
6.55: Venäjällä väitetään Ukrainan vastahyökkäyksen sekä edenneen että epäonnistuneen – Kenraali: "Tietävätkö venäläiset, miksi he taistelevat?"
Maanantaina Ukraina ilmoitti aloittaneensa vastahyökkäyksiä Etelä-Ukrainan Hersonin alueella. Luotettavan tiedon saaminen hyökkäyksen kulusta on vaikeaa.
Jos venäläistietoja on uskominen, on hyökkäys ollut suurin piirtein ensihetkistään lähtien täydellinen epäonnistuminen tai sitten Ukraina on pystynyt tekemään verrattain syvänkin koukun Kremlin sotilaiden puolustuslinjaan.
Ukrainan hyökkäyksen mahalasku on ollut suosittu versio Venäjän puolustusministeriön tiedotuslinjassa, kirjoittaa amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Toisenlaisiakin näkemyksiä on Venäjällä esitetty. Yli 650 000 seuraajaa kerännyt venäläinen sotakommentaattori Rybar on julkaissut karttoja, joiden perusteella Ukraina on onnistunut iskemään maajoukoillaan jonkin matkan päähän Venäjän selustaan.
Ukraina ilmoitti jo maanantaina murtaneensa Venäjän ensimmäisen puolustuslinjan. Tämä ei käytännön tasolla ole sama asia kuin läpimurto, sillä Venäjän tiedetään valmistelleen Etelä-Ukrainaan asemia jo hyvän aikaa. Rakennetut puolustuslinjat ovat käytännössä aina monikerroksisia.
Lue koko juttu.
6.12: Kaasutoimitusten Venäjältä Saksaan on määrä käynnistyä jälleen
Kaasutoimitusten Venäjältä Saksaan kulkevassa Nord Stream 1 -maakaasuputkessa on määrä käynnistyä jälleen tänään.
Venäläinen kaasuyhtiö Gazprom kertoi viime kuussa pysäyttävänsä toimitukset paineistusyksikön kolmen päivän mittaisen huoltotauon vuoksi. Saksan kaasunsiirtoverkkoyhtiön toimitusjohtaja Klaus Müller kutsui huoltotaukoa "teknisesti käsittämättömäksi" ja kertoi sen olevan todennäköisesti vain Venäjän keino käyttää energiatoimituksia uhkana.
Hänestä on mahdollista, että vastaava toistuu uudelleen.
5.35: Lavrov varoitti Moldovaa: "toimet, jotka uhkaavat joukkojemme turvallisuutta katsotaan hyökkäykseksi Venäjää vastaan"
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoitti Moldovaa, että kaikki toimet, joiden katsotaan vaarantavan venäläisten joukkojen turvallisuutta Transnistrian alueella, katsotaan hyökkäykseksi Venäjää vastaan, kertoo Guardian.
– Kaikkien tulisi ymmärtää, että kaikki toimet, jotka uhkaavat joukkojemme turvallisuutta katsottaisiin kansainvälisen oikeuden mukaan hyökkäykseksi Venäjää vastaan, Lavrov sanoi.
Moldova nousi viime keväänä otsikoihin, kun Ukrainan sodan pelättiin läikkyvän myös sen hauraaseen naapurimaahan.
Huolta herätti etenkin maan Venäjä-myönteinen separatistialue Transnistria, jossa sijaitsee venäläisjoukkoja ja jonka kansasta merkittävä osa sympatisoi Venäjää.
Keväällä Transnistrian viranomaiset kertoivat useista aseellisista iskuista, joiden tekijät jäivät epäselviksi. Syyllisiksi on julkisuudessa väitetty niin Ukrainaa, Venäjää, Transnistriaa kuin Moldovaakin.
21.06: IAEA:n johtaja: Zaporizhzhjan ydinvoimalan "fyysistä koskemattomuutta on rikottu"
Kansainvälisen atomijärjestön IAEA:n johtajan Rafael Grossin mukaan Zaporizhzhjan ydinvoimalan "fyysistä koskemattomuutta on rikottu".
Grossi vieraili paikalla usean tunnin ajan. Venäjän hallinnassa olevaa ydinvoimalaa Ukrainassa on tulitettu moneen otteeseen.
Grossi tviittasi vierailunsa päätteeksi videon, jolla hän kertoi IAEA:n tarkastajien vielä jatkavan työskentelyään voimalassa ja perustavan paikalle pysyvän läsnäolon. Videolla Grossi kertoi nähneensä ensimmäisellä kierroksella tärkeimmät alueet voimalalla, jotka tarkastajat olivat halunneetkin nähdä.
18.08: Reuters: Osa Zaporizhzhjan ydinvoimalan tarkastajista lähtenyt alueelta
Osa kansainvälisen atomienergiajärjestön Zaporizhzhjan ydinvoimaan lähettämistä tarkastajista on lähtenyt voimalan alueelta, kertoo Reuters.
Tarkastajien kerrotaan olleen ydinvoimalassa useita tunteja. Nyt neljä tarkastajia kuljettaneesta yhdeksästä ajoneuvosta on poistunut paikalta, kertoo puolestaan Venäjän valtiomedia Interfax.
Ukrainan mukaan atomienergiajärjestön voi katsoa onnistuneen, jos Zaporizhzhjan ydinvoimala päätetään demilitarisoida.