MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Ukrainassa ja muualla maailmassa keskiviikkona 5. heinäkuuta 2023. Torstain seuranta löytyy täältä.
|
23.40: Ukraina sanoo etenevänsä Bahmutin ympärillä
Ukrainan joukot etenevät Bahmutin ympärillä ja hyökkäävät venäläisten asemia vastaan Bahmutin pohjoisilla laitamilla, sanoo Ukrainan maavoimien komentaja Oleksandr Syrskyi viestipalvelu Telegramissa. Asiasta kirjoittaa uutiskanava CNN.
Ukrainan apulaispuolustusministeri Hanna Maliar kuvailee tilannetta Bahmutin ympärillä erittäin aktiiviseksi ja Maliarin mukaan venäläisjoukot ovat loukussa siellä.
– He hallitsevat suurinta osaa kaupungista, ja me hallitsemme vain lounaisosaa, mutta he eivät voi liikkua kaupungin alueella. Aseistetut joukkomme eivät anna heidän tehdä sitä, eivätkä he voi käytännössä poistua kaupungista.
Maliar sanoo ukrainalaisjoukkojen etenevän jonkin verran eteläisellä sivustalla, mutta pohjoisella sivustalla taistelut ovat käynnissä, ja Maliarin mukaan on liian aikaista kutsua sitä etenemiseksi.
– Koska tilanne voi muuttua useita kertoja päivän aikana, joten ennen kuin joukkomme ovat turvassa, emme sano, että on tapahtunut eteneminen
Maliarin mukaan myös Bahmutin pohjoispuolella sijaitsevan Lymanin kaupungin ympärillä on käyty kiivaita taisteluita.
22.49: Ainakin yksi kuoli ja kuusi loukkaantui pommituksessa Hersonin alueella
Ainakin yksi ihminen kuoli ja kuusi loukkaantui, kun Venäjä pommitti Hersonin alueella sijaitsevaa Bilozerkaa, kertoi presidentti Volodymyr Zelenskyin esikuntapäällikkö Andriy Yermak. Asiasta kirjoittaa ukrainalaislehti The Kyiv Independent.
Yermakin mukaan iskussa kuoli 58-vuotias mies. Loukkaantuneiden joukossa oli 10-vuotias poika ja 56-vuotias nainen.
19.52: Puola ja Italia vaativat Ukrainalle kunnollisia turvatakuita
Puola ja Italia katsovat, että Ukrainan on saatava kunnolliset turvatakuut ensi viikolla Vilnassa pidettävässä Naton huippukokouksessa, sanoivat maiden pääministerit tapaamisessaan tänään.
– Olemme Puolan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että Ukrainalle on annettava todelliset turvatakuut, myös siksi, että todellisten turvatakuiden tarjoaminen Ukrainalle on myös keskeinen edellytys oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiselle tulevaisuudessa", Italian pääministeri Giorgia Meloni sanoi.
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi, että maiden näkemykset Ukrainasta ovat yhteneväiset.
Vaikka Nato-jäsenyys ei ole mahdollista Ukrainalle keskellä sotaa, niin Ukraina on toivonut saavansa ensi viikon huippukokouksessa vahvan viestin siitä, että maasta voisi sodan jälkeen tulla Naton jäsenmaa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi tänään pitämässään iltapuheessa, että Ukraina tekee tiivistä yhteistyötä liittolaistensa kanssa ennen Vilnassa pidettävää Naton huippukokousta.
Zelenskyin mukaan tuleva huippukokous on ratkaiseva hetki yhteiselle Eurooppalaiselle turvallisuudelle.
Päivitetty kello 22.31. Lisätty presidentti Zelenskyin kommentit
17.28: IAEA vaatii lisäpääsyä Zaporizhzhjan ydinvoimalaan
Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n vaatii lisäpääsyä Zaporizhzhjan ydinvoimalaan, jotta voidaan vahvistaa, ettei alueella ole miinoja tai muita räjähteitä.
Ukraina ja Venäjä ovat toistuvasti syyttäneet toisiaan jonkinlaisen iskun suunnittelemisesta venäläisten miehittämään, Euroopan suurimpaan ydinvoimalaan.
IAEA:n johtajan Rafael Grossi sanoi lausunnossaan, että järjestön asiantuntijoiden tulisi päästä tarkistamaan ydinvoimalan tilanne alueen sotilaallisen tilanteen kärjistyessä.
(STT)
16.07: YK: Teemme kaikkemme, jotta Mustanmeren viljasopimusta jatketaan
YK tekee kaikkensa varmistaakseen, että Mustanmeren viljasopimusta jatketaan, sanoi YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin pääsihteeri Rebeca Grynspan toimittajille Genevessä.
Viljasopimus on mahdollistanut ukrainalaisen viljan ja muiden maataloustuotteitteiden viennin maailmanmarkkinoille.
Venäjän YK-edustaja Gennadi Gatilov on aiemmin kommentoinut venäläiselle Izvestija-lehdelle, ettei viljanvientisopimuksen jatkamiselle ole tällä hetkellä edellytyksiä.
Gatilov mainitsi haastattelussa muun muassa länsimaiden estävän Rosselhozbankin liittymistä takaisin Swift-maksujärjestelmään.
Venäjän ja Ukrainan välinen viljanvientisopimus uudistettiin toukokuussa, mutta vain kahden kuukauden ajaksi.
Viljasopimuksen voimassaolo päättyy 17. heinäkuuta, jollei sopimusta saada jatkettua.
15.56: Venäjä väittää iskeneensä kolmeen Ukrainan armeijan ryhmään lähellä Bahmutia
Venäjän puolustusministeriö väitti keskiviikkona venäläisjoukkojen iskeneen kolmeen Ukrainan armeijan ryhmään lähellä Bahmutia, kertoo Reuters. Alueen taisteluista liikkuu ristiriitaisia tietoja, eikä väitteitä ole pystytty varmentamaan.
Ministeriö ei kommentoinut päivittäisessä katsauksessaan mitenkään raportteja, joiden mukaan venäläisjoukot olisivat vetäytyneet Bahmutin lounaispuolella sijaitsevasta Klishchiivkan kylästä. Ukrainan mukaan sen joukoilla on ollut "osittaista menestystä" Klishchiivkan alueella.
(Reuters)
13.31: Venäjän rautatieyhtiön nettisivut ja puhelinsovellus hakkeroitu
Venäjän rautatieyhtiön nettisivut sekä puhelinsovellus ovat joutuneet "massiivisen" hakkeri-iskun kohteeksi. Asiasta kertoi tänään brittilehti Guardian viitaten Venäjän valtiollisen uutistoimisto Tassin uutiseen.
Internetiä monitoroivan Netblocksin mukaan hakkeriryhmä, joka väittää liittyvänsä Venäjällä kapinaa yrittäneeseen Wagner-palkkasotilasyhtiöön, on ilmoittautunut viime aikoina useiden hakkeri-iskujen tekijäksi Venäjällä.
Netblocks kertoi viime viikolla myös Venäjän satelliittiviestintäoperaattoria Dozor-Teleportia vastaan hyökätyn. Operaattoria käyttävät Venäjän turvallisuuspalvelu FSB, kaasuyhtiö Gazprom, valtion ydinvoimayhtiö Rosatom sekä venäläiset sotilasvirastot.
(STT)
12.34: FT: Naton ydinasevallat uhkasivat hyökätä venäläisjoukkoja vastaan, jos Venäjä käyttää taktisia ydinaseita Ukrainassa
Puolustusliitto Naton ydinasevaltiot Yhdysvallat, Britannia ja Ranska ovat sanoneet Venäjälle hyökkäävänsä tavanomaisilla aseilla venäläisjoukkoja vastaan, jos Kreml käyttää taktisia ydinaseita Ukrainassa, kirjoittaa brittilehti Financial Times (FT).
FT:n tietojen mukaan myös Kiinan presidentti Xi Jinping on "henkilökohtaisesti varoittanut" Venäjän presidentti Vladimir Putinia käyttämästä taktisia ydinaseita Ukrainassa. Xi välitti viestinsä vieraillessaan Moskovassa maaliskuussa, lehti kirjoittaa.
Kiina on julkisissa lausunnoissaan toistuvasti vastustanut Venäjällä väläyteltyä ajatusta taktisten ydinaseiden käytöstä Ukrainassa.
Tiedossa ei ole, koska Naton jäsenet ovat varoituksensa antaneet. Nato-maiden ja Kiinan ydinaseviestien jälkeen Putin ei kuitenkaan FT:n mukaan maininnut taktisia ydinaseita julkisesti kuukausiin.
Putin mainitsi ydinaseet uudelleen kesäkuussa Ukrainan vastahyökkäyksen alettua. Tuolloin hän sanoi Venäjän toimittaneen taktisia ydinaseita Valko-Venäjälle. Putin kuitenkin sanoi FT:n mukaan kesäkuussa, ettei Valko-Venäjälle sijoitetuille taktisille ydinaseille "ole tarvetta", sillä venäläisjoukot ovat pitäneet pintansa Ukrainan hyökätessä.
Financial Timesin mukaan Kremliä lähellä olevat lähteet väittävät Putinin päättäneen, ettei taktisten ydinaseiden käytöstä Ukrainassa olisi hyötyä, kun seuraukset otetaan huomioon.
Lue lisää: FT: Naton ydinasevallat uhkasivat hyökätä venäläisjoukkoja vastaan, jos Venäjä käyttää taktisia ydinaseita Ukrainassa
10.03: Brittikomentaja: Venäjä on menettänyt puolet taistelukyvystään ja 2 500 tankkia – pystyy korvaamaan vuodessa vain 200
Venäjä on menettänyt lähes puolet taisteluvalmiista joukoistaan Ukrainaan helmikuussa 2022 aloittamansa suurhyökkäyksen aikana, väitti Britannian puolustusvoimien esikunnan päällikkö Tony Radakin brittiparlamentin kuulemisessa tiistaina.
Radakin mukaan Venäjän armeijan tykistö ampui viime vuonna 10 miljoonaa laukausta, mutta maa pystyy tuottamaan uusia ammuksia parhaimmillaan miljoona kappaletta vuodessa.
– Venäjä on menettänyt 2 500 panssarivaunua, mutta pystyy valmistamaan korkeintaan 200 tankkia vuodessa, Radakin sanoo.
Venäjä on kärsinyt Ukrainan sodan aikana modernin kaluston puutteesta kovien tappioiden myötä, ja joutunut hankkimaan esimerkiksi droneja Iranista. Toinen hyvin näkyvä esimerkki ovat olleet panssarivaunut. Venäjä on kaapinut rintamalla kalustoa, jota yleensä tavataan museoissa.
Lue lisää: Brittikomentaja: Venäjä on menettänyt puolet taistelukyvystään ja 2 500 tankkia – pystyy korvaamaan vuodessa vain 200
Palanut venäläinen panssarivaunu Donetskin alueella.
Lue myös: Venäjän panssarivaunut loppuvat, jos nykytahti jatkuu – uudet luvut tankkitehtailta paljastavat panssarikriisin syvyyden
10.00: Venäläiskenraali Sergei Surovikin on ollut jo yli viikon poissa julkisuudesta
Venäläiskenraali Sergei Surovikinia ei ole vieläkään nähty julkisuudessa sitten Wagner-joukkojen kapinayrityksen kesäkuun 23.–24. päivinä, Britannian puolustusministeriö toteaa tiedustelukatsauksessaan Twitterissä.
Raportteja Surovikinin pidätyksestä ei ole voitu vahvistaa. Surovikin on yksi Venäjän armeijan arvostetuimmista upseereista, ja häneen kohdistuvat sanktiot todennäköisesti jakaisivat mielipiteitä armeijassa, ministeriö sanoo.
Puolustusministeriön mukaan korkeisiin upseereihin kohdistuvat epäilyt osoittavat, että kaappausyritys pahensi olemassaolevia jännitteitä Venäjän sotilasjohdossa.
8.06: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 670 sotilasta ja 36 tykkiä
Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 670 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.
Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa kolme panssarivaunua, yhdeksän panssariajoneuvoa, 36 tykkiä ja yhdeksän raketinheitintä.
Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.
Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
7.46: Nato-komentaja vertaa Ukrainan hyökkäystä Normandian maihinnousuun: Tästä syystä hitaus ei haittaa
Naton sotilaskomitean puheenjohtajan, amiraali Bob Bauerin mukaan Ukrainan lähestymistapa vastahyökkäykseen on oikea, kirjoittaa yhdysvaltalainen uutistoimisto Reuters.
Ukrainan vastahyökkäyksen etenemistahtia on vuoroin kuvailtu marginaaliseksi, taktiseksi tai tasaiseksi. Toisin sanoen läpimurtoja ei ole nähty ja viime syksyn Harkovan alueen salamasodan kaltaiset iskut ovat jääneet haaveeksi.
Naton Bauerin mukaan Ukrainan vastahyökkäys on vaikea operaatio, koska Venäjä on linnoittanut ja miinoittanut syvät puolustusasemat. Britannian puolustusministeriö kirjoitti eilen eritoten panssarimiinojen olevan merkittävä este Ukrainalle.
– Näimme toisessa maailmansodassa Normandiassa, että liittoutuneilla kesti seitsemän, kahdeksan, yhdeksän viikkoa murtautua läpi Saksan puolustuslinjoista. Ei ole yllättävää, että tässä menee pitkään, Bauer sanoo.
Liittoutuneet, etunenässä Yhdysvallat ja Britannia, aloittivat 6. kesäkuuta 1944 maihinnousun Natsi-Saksan miehittämään Ranskaan. Liittoutuneet pääsivät toden teolla pois rannikon läheisyydestä heinä-elokuun vaihteessa.
Vertaus on siinä määrin hieman ontuva, että vaikka liittoutuneilla oli käytössään valtaisat resurssit ja selkeä ilmaylivoima, oli joukkojen kuljetus ja huolto käytännössä merikuljetusten varassa, mikä hidasti merkittävän hyökkäysvoiman kasaamista.
Länsiviranomaiset ovat väittäneet aiemmin, ettei Ukrainan vastahyökkäys ole edennyt millään rintamalla odotetusti. Bauerin mukaan Ukrainan ei pidä tuntea painetta siitä, ettei hyökkäys ole edennyt tämän nopeammin.
– Tämä on hyvin, hyvin vaikeaa aikaa heille, Bauer sanoo Reutersin mukaan.
Ukrainan apulaispuolustusministeri Hanna Maliarin mukaan maan joukot ovat vallanneet takaisin 37,4 neliökilometriä viimeisen viikon aikana.
Lue lisää: Nato-komentaja vertaa Ukrainan hyökkäystä Normandian maihinnousuun: Tästä syystä hitaus ei haittaa
6.16: Ukraina: Yli 40 ihmistä haavoittui Venäjän tiistaisessa iskussa Harkovaan
Ukrainassa yli 40 ihmistä on loukkaantunut Venäjän tiistaisessa iskussa Harkovan alueella sijaitsevaan Pervomaiskyin kaupunkiin, kertovat ukrainalaisviranomaiset. Loukkaantuneiden joukossa kerrotaan olevan 12 lasta.
Loukkaantuneiden määrä on hieman kasvanut Ukrainan aiemmin ilmoittamasta.
Ukrainan presidentinkanslian päällikkö Andri Jermak sanoi tiistaina, että venäläiset olivat ampuneet kaupunkiin voimakkaasti räjähtävän ammuksen.
Ukrainalaisviranomaiset ovat lisäksi kertoneet, että kaksi ihmistä on saanut surmansa Venäjän tykkitulessa Hersonin kaupungissa.
6.05: Venäjä: Länsi mahdollisti lennokki-iskut Venäjän alueelle
Ukrainan lennokki-iskut Venäjän alueelle eivät olisi olleet mahdollisia ilman Yhdysvaltain ja sotilasliitto Naton apua, väittää Venäjä.
Venäjä väitti eilen ampuneensa viisi lennokkia alas pääkaupunki Moskovan lähellä. Venäjän asevoimien mukaan tiistaisista iskuista ei aiheutunut vahinkoja tai uhreja.
Venäjän ulkoministeriö sanoi länsimaiden kouluttavan lennokkien lennättäjiä ja tarjoavan tarvittavaa tiedustelutietoa tällaisten iskujen tekemiseen.
Venäjä on syyttänyt viime aikoina Ukrainaa useista lennokki-iskuista muun muassa lähellä Ukrainan vastaista rajaa. Moskovassa lennokki-iskuja oli myös toukokuussa.
Tiistai 5. kesäkuuta
23.35: Ukraina ja Venäjä syyttävät toisiaan iskun suunnittelemisesta Zaporizhzhjan ydinvoimalaan
Ukraina ja Venäjä syyttivät tiistaina toisiaan iskun suunnittelemisesta Zaporizhzhjan ydinvoimalaan.
Ukrainan hallitus sanoi Venäjän suunnittelevan "provokaatiota" venäläisten hallinnoimalla ydinvoimalalla. Ukrainan asevoimat taas varoitti Venäjän mahdollisesti valmistelevan provokaatiota Zaporizhzhjan ydinvoimalan alueella lähitulevaisuudessa.
Venäjän ydinenergiayhtiö Rosatomin neuvonantaja Renat Karchaa syytti Ukrainaa iskun suunnittelemisesta ydinvoimalalle pimeän turvin keskiviikkona.
Venäjä ja Ukraina ovat säännöllisesti syyttäneet toisiaan ydinvoimalan vaarantamisesta sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.
(STT)
Lue myös: Ukraina: Venäjä valmistelee tahallista ydinonnettomuutta Zaporizhzhjan ydinvoimalassa
21.15: Sveitsi liittymässä Euroopan yhteiseen ilmapuolustushankkeeseen
Sveitsi on liittymässä mukaan Euroopan yhteiseen European Sky Shield Initiative -ilmapuolustushankkeeseen. Hanke käynnistettiin Saksan aloitteesta sen jälkeen, kun Venäjän aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan.
Sveitsi on Itävallan jälkeen toinen puolueeton maa, joka on ilmaissut aikomuksensa lähteä hankkeeseen mukaan. Asiasta uutisoi uutistoimisto Reuters.
Sveitsin ja Itävallan puolustusministerit allekirjoittavat aiesopimuksen perjantaina Bernissä pidettävässä tapaamisessa Saksan puolustusministeri Boris Pistoriuksen kanssa.
Hankkeella halutaan niputtaa yhteen Euroopan maiden toimet mahdollisten lentokone- tai ohjushyökkäysten torjumiseksi.
19.06: Pommi-iskussa kuolleen nuoren ukrainalaiskirjailijan hautajaiset järjestettiin Kiovassa
Ukrainalainen kirjailija Victoria Amelina, 37, haudattiin tänään pääkaupungissa Kiovassa.
Kramatorskin ravintolaiskussa heinäkuun alussa kuollut Amelina oli yksi Ukrainan tunnetuimmista nuorista kirjailijoista.
Venäjän aloittaessa hyökkäyksensä helmikuussa 2022, Amelina päätti jättää suurimman osan kirjoittamisesta tutkiakseen ja dokumentoidakseen sotarikoksia.
Kaksi viikkoa ennen kuolemaansa hän kirjoitti taidemaalari Polina Raykosta, jonka työt olivat suurelta osin tuhoutuneet Kakhovkan padon sortumisen aiheuttamissa tulvissa
– Taide elää niin kauan kuin maailma näkee sen.
Palkittu kirjailija Amelina tuli tunnetuksi lastenkirjoistaan, novelleistaan ja runoistaan.
Amelinaa muistetaan myös huomenna järjestettävässä muistojumalanpalveluksessa Lvivin kaupungissa läntisessä Ukrainassa.
