Helsingin ravintolakulttuurin historiaa myytiin tänä pala palalta pois ravintola Palacen irtaimiston huutokaupassa.
Viljo Revellin ja Keijo Petäjän suunnitteleman Teollisuuskeskuksen kymppikerroksessa sijainnut ravintola Palace valmistui Helsingin kesäolympialaisiin vuonna 1952. Palacen saleissa oli tänään paljon haikeutta mutta myös ylpeyttä menneistä vuosikymmenistä.
– Nykyään on totuttu siihen, että ravintolan elinkaari kestää kuukausia tai joitakin vuosia, mutta Palacepa kestikin jonkun verran pidempään, toteaa Palacen huutokauppaa järjestäneen Actival Oy:n toimitusjohtaja Ari Larnemaa.
Palacen interiööri oli tehty kestämään aikaa, sisustusta suunnittelivat muun muassa Antti Nurmesniemi ja Olli Borg.
Tuoleja levennettiin myöhemmin
Huutokaupassa myyntiin myös kymmeniä Olli Borgin tuoleja – paitsi, että nyt myydyissä tuoleissa on myös yhden ravintolan kuuluisimman asiakkaan ja omistajan, eli pääkonsuli Heikki Tavelan, kädenjälki.
Larnemaa kertoo:
– Täällä on kahdenlaista ilmaa. Totuus lienee se, että nämä tuolit eivät ole ne alkuperäiset Olli Borgin suunnittelemat tuolit.
Vuonna 2001, kun omistus vaihtui, todettiin, että alkuperäiset tuolit olivat menneet huonoon kuntoon ja päätettiin tilata uudet tuolit.
– Tavelan kädenjälki näissä näkyy, sillä tuoleja vähän levennettiin, joten aivan alkuperäisen tuolin mukaisia nämä eivät ole, vaikka näissä Olli Borgin kädenjälki näkyykin.
Palacen maineessa kulkevat käsi kädessä intohimoisesti ruuanlaittoon suhtautunut henkilökunta sekä vaativat asiakkaat.
– Palace on ensimmäinen ravintola Suomessa, joka sai Michelinin tähden keittiömestari Eero Mäkelän aikana vuonna 1988, muistelee Larnemaa.
– Kaikki ketkä käyvät Palacessa, tietävät mitä he haluavat, toteaa vt. ravintolapäällikkö Anne-Mari Salminen.
Hän ehti työskennellä Palacessa liki kaksikymmentä vuotta ja tavata myös valtakunnan gastronomin eli jo edellä mainitun Heikki Tavelan.
– Tavela oli vaativa asiakas, hän todellakin tiesi mitä hän halusi ja sieltä tuli tekstiä, jos ei mennyt ihan hänen mielensä mukaan.
Oliko Tavela Kauppaneuvos Paukun esikuva?
Käytännössä karuun kieleen tottui, ja ammattilainen antoi sen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
– Perkeleen tyttö – ja se katkarapuleipä tänne pöytään ja samantien, tai kokki saa kuulan kalloonsa, naurahtaa Salminen muistelleessaan Tavelaa.
Samalla hän painottaa, että vihaisen maineen takana oli myös huomaavainen herra, jolta sai myös kiitosta.
Suurelle yleisölle Tavela on tavallaan myös tv:stä tuttu.
– Kerrotaan tarinaa, että hän olisi ollut tunnetun tv-sarjan Kauppaneuvos Paukun esikuvana, en tiedä onko totta, hymyilee Larnemaa.
Läskisoosiklubissa ei naisia hyväksytty
Tosielämässä Tavelalle Palace oli olohuone, ja siellä alkoi myös kokoontua herrojen Läskisoosiklubi. Alku- ja jälkiruoka vaihtelivat, mutta pääruoka oli aina sama.
– Joukosta löytyivät kaikki ne yhteiskunnan vaikuttajat, jota siihen aikaan se klubi katsoi tarpeelliseksi jäsenikseen kutsua ja kerrotaan, että siellä sai myöskin joskus vierailla, kertoo Larnemaa.
– Ehtona oli se, että kun tuli pöytään, piti osata kertoa oikein hävytön juttu, ennen kun alettiin syödä.
Tarinan mukaan Läskisoosiklubiin ei koskaan kutsuttu, edes vierailemaan, yhtään toimittajaa, poliitikkoa tai naista.
– Pitkäänhän oli myös niin, että Läskisoosiklubissa ei saanut kukaan meistä naisista tarjoilla, muistelee Salminen.
Välillä työvoimatilanne oli kuitenkin sellainen, että vuorossa oli vain naisia. Väistämättä tilanne kärjistyi.
– Olen itsekin lentänyt sieltä kabinetista kerran pois kesken tarjoilun, kertoo Salminen.
– Oli kahvin kaato ja siellä kerrottiin miesten juttuja ja herrat tuumivat, että nämä eivät sovi teidän naisten korville.
Vaikka Salminen vakuutti kuulleensa samoja tarinoita moneen kertaan baarin puolella, ovi kävi ja kahvi jäähtyi.
– Minut vaan heitettiin kesken kahvin kaadon pois sieltä.
Artikkelia muokattu 28.12. kello 20.33: Aiemmin Olli Borgin nimi oli kirjoitettu jutussa virheellisesti muotoon Olavi Borg.