Miesten maailmanmestaruus tuo Jääkiekkoliitolle tuloja mutta myös kustannuksia, jotka ainakin lyhyellä aikavälillä pitkälti kumoavat toisensa.
– Saamme mestaruudesta rahaa Kansainväliseltä jääkiekkoliitolta, mutta summan suuruus ei ole julkinen tieto. Myös useimmissa kumppanuussopimuksissa on menestysbonus, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela sanoo.
Kansainväliseltä kattojärjestöltä IIHF:ltä tulevaa rahaa Jääkiekkoliitto käyttää mestaruusbonuksiin, sillä kultapelaajista jokainen saa 27 000 euroa. Myös päävalmentaja Jukka Jalosen sopimukseen on kirjattu omansuuruisensa bonuspykälä.
Lisäksi kuluja tuovat muun muassa maanantaina Helsingissä järjestetty kansanjuhla ja joukkueen kotiinkuljetus.
– Ei tästä lyhyellä aikavälillä Jääkiekkoliiton talous heilahda juuri suuntaan tai toiseen, Nummela vahvistaa.
"Miellyttäviä kuluja"
Puheenjohtajan mukaan mestaruudesta suoraan tulevat tulot eivät välttämättä edes täysin kata kuluja. Nummela puhuu mestaruuden tuomista "miellyttävistä kuluista" ja uskoo kullan olevan lopulta myös talouspotku.
– Menestys ja näkyvyys antavat meille mahdollisuuksia vahvistaa yhteistyökumppanuuksiamme keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Vaikka nopeasti ei tulisi plusmerkkistä ansaintaa, uskon että menestys vahvistaa suomalaista jääkiekkoa myös taloudellisessa mielessä.
Vertailun vuoksi Suomen naisten maajoukkueen pelaajista kukin sai huhtikuun MM-hopeastaan 7 000 euroa. Nuo rahat tulivat suoraan Jääkiekkoliiton pussista, sillä IIHF ei maksa naisten kisoista menestysbonuksia.
– Olemme nostaneet esille, että niitä maksettaisiin, mutta ainakaan vielä muutosta ei ole tullut, Nummela sanoo.
Harrastajamäärät saattavat olla yksi asioista, joihin Leijonien menestys ja valtava näkyvyys saattavat heijastua myönteisesti.
– Harrastaja- ja yleisömäärät ovat yleensä monen asian summa. Yleensä yksi turnaus ei missään lajissa muuta niitä lyhyellä aikavälillä dramaattisesti, Nummela toppuuttelee.